Työyhteisösovittelulla apua työyhteisön ristiriitatilanteisiin

24.01.2024

Työyhteisösovittelulla apua työyhteisön ristiriitatilanteisiin

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari järjesti tiistaina maksuttoman tietoiskun yhdessä Sovuntekijän kanssa. Tiiviin tunnin aikana HTM Keijo Tauriainen valotti, mitä työyhteisösovittelu on ja kuinka sovittelua voidaan avoimella vuoropuhelulla käyttää työyhteisöissä konfliktitilanteiden ratkaisijana.

Työyhteisösovittelu on voimakkaasti lisääntynyt työelämässä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Se tarjoaa tehokkaan tavan käsitellä työyhteisössä esiintyviä ristiriitoja ja konflikteja. Sovittelun osa-alueita ovat muun muassa rikossovittelu, tuomioistuinsovittelu, perhesovittelu, naapuruussovittelu, ympäristösovittelu ja työyhteisösovittelu.

Sovittelu perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan, jossa keskiössä ovat ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet. Tavoitteena on korostaa kohtaamista, keskustelua ja yhteistyötä, jotta osapuolten välinen ymmärrys kasvaisi ja vastuunotto vahvistuisi. Sovittelussa osapuolia kunnioitetaan oman konfliktinsa asiantuntijoina, ja pyrkimyksenä on eheyttää rikkoutuneet ihmissuhteet ja sopia tulevasta toiminnasta niin, ettei konflikti toistu.

Työyhteisösovittelun tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin ja parantaa työyhteisön vuorovaikutustaitoja sekä työilmapiiriä. Konfliktin ollessa kyseessä, ihmisten välinen viestintä voi olla ajautunut kriisiin, ja työyhteisösovittelu auttaa ratkaisemaan tilanteen niin, että osapuolet tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi.

Työyhteisösovittelijan rooli on puolueeton ja neutraali. Sovittelija auttaa osapuolia löytämään yhteisen ratkaisun ja keskittymään työhönsä. Sovittelija ei ratkaise konfliktia vaan toimii fasilitaattorina, ohjaten osapuolia kohti yhteistä sopimusta. Sovittelija huolehtii myös siitä, että sopimus on kaikille kohtuullinen ja varmistaa prosessin turvallisuuden ja pelisääntöjen noudattamisen.

Työyhteisösovittelun käynnistys voi tapahtua eri tavoin. Esimerkiksi ristiriitatilanteen osapuolet, esimies, johdon edustaja, HR, työsuojeluvaltuutettu, tai luottamusmies voivat tehdä aloitteen sovittelusta. Työnantaja tekee päätöksen sovittelun käytöstä ja varaa siihen tarvittavat resurssit.

Työyhteisösovittelun juridiikkaa säätelevät työturvallisuuslain perusteella työnantajan velvollisuus huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja terveydestä sekä työntekijöiden velvollisuus osallistua riidan selvittämiseen. Sovittelussa noudatetaan vapaaehtoisuuden periaatetta, mutta työyhteisösovittelun avulla pyritään ratkaisemaan ristiriidat ennen niiden eskaloitumista vakavammiksi ongelmiksi.

Sovitteluprosessi etenee useiden vaiheiden kautta, kuten käynnistysvaihe, informaatiovaihe, erillistapaamiset, yhteinen sovittelutapaaminen ja seuranta. Sovittelusopimus on keskeinen osa prosessia ja sisältää sovitut toimenpiteet ja pelisäännöt, joiden avulla työyhteisö pyrkii kohti parempaa vuorovaikutusta ja toimintakykyä. Työyhteisösovittelu voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta sen avulla voidaan välttää sairauspoissaolojen ja vuorovaikutusongelmien aiheuttamia kustannuksia sekä luoda parempi työilmapiiri ja tehokkaampi työyhteisö. Sovitteluprosessi auttaa osapuolia löytämään yhteisen ymmärryksen ja rakentamaan luottamusta, jotta työyhteisö voi toimia harmonisemmin ja tuottavammin.

Lue täältä Sovuntekijästä lisää.

Kauppakamarin tulevat maksuttomat tapahtumat ja tietoiskut löydät kootusti Kauppakamarikaupasta.