Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin koostama Kauppakamarin talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä suhdannekyselystä. Kysely tehtiin 15-17.3. ja siihen vastasi 1926 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.
Venäjän hyökkäyssota heikentää talouden suhdannetilannetta, mutta kauppakamarien kyselyn mukaan yritykset uskovat yhä liikevaihdon ja työllisyyden kasvuun tänä vuonna. Kustannuspaineet heikentävät kuitenkin yritysten kannattavuutta – 35,5 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikkenevän. Kustannusten noususta kärsivät myös kotitaloudet sillä ostovoima supistuu. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että heikkenevästä suhdannetilanteesta huolimatta taloudessa on edelleen myönteisiäkin tekijöitä.
”Heikkenevään suhdanteeseen lähdetään vauhdikkaan elpymisjakson siivittämänä hyvistä asemista. Investointien ja viennin näkymät ovat kohtalaiset. Lisäksi hyvä työllisyystilanne ja koronarajoitusten poistuminen tukevat taloutta sodan ja pakotteiden tuomaa negatiivista sokkia vastaan”, Appelqvist sanoo.
Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta työvoiman saatavuus on edelleen merkittävä haaste yrityksille. 41 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että osaavan työvoiman puute rajoittaa tällä hetkellä yrityksen toimintaa.
”Vanhat ongelmat eivät ole kadonneet, ja pula osaavasta työvoimasta on edelleen jopa tärkein rajoite yritysten toiminnalle. Työvoiman kysyntä on väkevää ja yritykset raportoivat laajasti rekrytointivaikeuksista”, Appelqvist sanoo.
28 prosenttia yrityksistä ennakoi investointien supistuvan
Ukrainan sota ja Venäjään kohdistetut pakotteet vaikuttavat liiketoimintaan kielteisesti 62 prosentissa kyselyyn vastanneista yrityksistä. Lisäksi raaka-aineiden ja komponenttien kallistuminen vaivaa 40 prosenttia yrityksistä ja toimitusvaikeudet kolmasosaa.
”Epävarmuuden kasvu heijastuu laajasti talouteen. Se heikentää erityisesti investointiympäristöä, mutta vaikuttaa myös kuluttajaluottamukseen ja kuluttajien käyttäytymiseen erityisesti suurempien hankintojen, kuten asuntojen ja autojen osalta”, Appelqvist sanoo.
Suurin epävarmuus liittyy Venäjän-kaupan katkoksen kestoon. Kestoa on vaikea arvioida, mutta on varsin mahdollista, että se muodostuu hyvin pitkäksi.
”Vaikka Venäjän merkitys Suomen taloudelle on pienentynyt Krimin valtauksen jälkeen, on se edelleen huomattava. Viennin ja tuonnin supistuminen pakottaa yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa nopeasti”, sanoo Appelqvist.
Kyselyn mukaan 28 prosenttia vastanneista yrityksistä ennakoi investointiensa supistuvan ja 21 prosenttia arvioi investointien kasvavan tänä vuonna. Loput arvioivat investointien pysyvän viime vuoden tasolla. Tilanne ei silti ole niin synkkä kuin pintapuolisesti tarkastellen vaikuttaisi, Appelqvist muistuttaa. Yli 50 hengen yrityksistä suurempi osa uskoo investointien kasvuun kuin supistumiseen.
Appelqvistin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa investointeihin kahteen suuntaan.
”Negatiivisia vaikutuksia syntyy epävarmuuden lisääntymisen, kustannusten nousun ja heikentyneen kannattavuuden takia. Toisaalta muuttunut tilanne saattaa pakottaa siirtämään tuotantoa Venäjältä Suomeen, mikä voi vaatia lisäinvestointeja. Lisäksi kohonneet energiakustannukset tuovat painetta vihreään siirtymään liittyvien investointien vauhdittamiseen”, Appelqvist sanoo.
Kuluttajien ostovoima supistuu ja yritysten kustannuspaineet kasvavat
Sota nostaa monien valmiiksi kalliiden raaka-aineiden hintoja, mikä heijastuu laajasti yritysten kustannuksiin ja enenevässä määrin myös kuluttajahintoihin. Suomessa inflaation kiihtyminen on toistaiseksi perustunut pitkälti energiaan eli ennen kaikkea bensiinin ja sähkön hintojen nousuun. Odotuksissa on silti hintojen nousun laaja-alaistuminen myös Suomessa.
”Suurta joukkoa kotitalouksia koskettaa erityisesti ruuan hintojen nousu. Juuri nyt kuluttajahintojen nousu ylittää keskimääräisen palkkojen nousun, eli monilla palkansaajilla ostovoima supistuu. Valitettavasti tuottajahintojen nousu ei paranna yritysten edellytyksiä palkankorotuksiin, vaan päinvastoin. Siksi on epärealistista, että ostovoiman heikkeneminen voitaisiin välttää palkkoja nostamalla” Appelqvist sanoo.
Kauppakamarikyselyssä 35,5 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna. Selvästi pienempi osuus eli alle 24 prosenttia vastaajista arvioi kannattavuuden paranevan.
”Yritysten kannattavuuden heikkeneminen kertoo siitä, että kustannuspaineet ovat juuri nyt kovia, eikä koko tuotantokustannusten nousua ole helppo siirtää eteenpäin asiakkaille. Osa vientiyrityksistä joutuu myös etsimään Venäjän-viennin tilalle korvaavia markkinoita, mikä helposti johtaa alempiin hintoihin ja heikentää osaltaan kannattavuutta”, Appelqvist sanoo.