Suhdannetilanteesta huolimatta osaajapula ei ole Etelä-Pohjanmaalta kadonnut – ammattiosaajista suurin pula
Kauppakamarien kyselyn mukaan 37,5 prosentilla eteläpohjalaisista yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 55 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. “Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet,” toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Vuoden takaisen kyselyn mukaan 62 prosentilla yrityksistä Etelä-Pohjanmaalla oli pulaa osaavasta työvoimasta ja lähes 45 prosenttia yrityksistä kertoi tuolloin osaajapulan rajoittavan kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
”Nykyinen suhdannetilanne varmasti vaikuttaa yritysten tarpeisiin. Todennäköisesti kuitenkin pohjakosketus on jo takanapäin, ja kysyntä osaajista kiihtyy. Neljä kymmenestä yrityksestä ennakoi rekrytointitarpeiden kasvavan jo tulevan puolen vuoden aikana ja jo kaksi kolmesta 2-3 vuoden aikajänteellä”, Pulkkinen sanoo valtakunnallista trendiä arvioidessaan.
Tässä suhteessa tilanne on hyvin samanlainen myös Etelä-Pohjanmaalla kuin vuosi sitten. Viime vuonna lähivuosille kasvua rekrytointeihin ennakoi 71,8 prosenttia, nyt 67,5 prosenttia vastaajista.
”Nyt on todella kriittistä varmistaa, että osaajapulasta ei muodostu tulevan talouskasvun pullonkaulaa. Yritykset raportoivat tälläkin hetkellä, että osaajapulan takia investointeja ei uskalleta tehdä, nopeisiin asiakastarpeisiin ei pystytä vastaamaan ja esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet jäävät yrityksessä hyödyntämättä,” sanoo Pulkkinen.
Eniten pulaa ammattiosaajista
Valtakunnallisesti noin puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että suurin pula yrityksessä on ammattiosaajista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin pula oli kolmanneksella yrityksistä ja yliopistokoulutetuista 20 prosentissa. Eteläpohjalaiset yritysvastaajat eivät kokeneet yliopistokoulutuksen omaavista henkilöistä olevan lainkaan pulaa. Etelä-Pohjanmaalla ammattiosaajista pulaa oli peräti 65 prosentilla vastanneista. ”Vastausten perusteella yritysten huolet kohdistuvat erityisesti nuorten ammattiosaamiseen ja työelämävalmiuksiin, ja huoli on ennen kaikkea osaamisen laadusta.”, toteaa Pulkkinen.
Karkeasti tuloksia voi kuvata siten, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan asiansa osaavia ja työhön sitoutuneita ammattilaisia niin tuotannon töihin, asiakaspalveluun kuin työmaille, kun taas suuryrityksissä painottuu vahvemmin pula korkeakoulutetuista asiantuntijoista ja erikoistuneista huippuosaajista.
“Yritysten vastausten perusteella syntyy selvä viesti päättäjille siitä, ettei koulutustason nostamista Suomessa ole varaa tehdä ammattiosaamisen kustannuksella – osaamistasoa tulee vahvistaa kautta linjan niin korkeakoulutukseen panostamalla kuin perustaitoja ja –osaamista vahvistamalla.” Pulkkinen sanoo.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen ei yllättynyt tuloksista. ”Olemme saaneet yrityskentältä vahvaa viestiä siitä, että ammatillisen koulutuksen osaajia todella tarvitaan kipeästi. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisen tärkeys korostuu erityisesti nyt, kun valtio leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa” Kohtanen toteaa.
Yritysten mielestä paras lääke osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen
Eteläpohjalaiset yritykset näkevät tärkeimpinä lääkkeinä osaajapulaan koulutuksen sisältöjen kehittämisen työelämän tarpeisiin (65%) sekä työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista (72,5%).
Yrityksistä kolmannes ei koe, että alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen vastaisi yrityksen tarpeisiin, mutta samansuuruinen joukko on myös osaamiseen tyytyväisiä.
”Yritysten arjessa tämä näkyy siten, että uuden työntekijän perehdyttämiseen pitää käyttää aiempaa enemmän resursseja. Aloitetaan ihan sen opettamisesta, että klo 8 ollaan tehtaalla tai työmaalla paikalla, kännykkä jätetään kaappiin ja ohjeet kuunnellaan. Yritykset myös toivoisivat, että ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa tai työelämään siirtymistä nuorilla olisi alan peruskäsitteet ja tyypillisimmät työtehtävät ainakin teoriatasolla hallussa. Tämä edellyttäisi yritysten mielestä koulutukselta tiukempaa struktuuria ja vaatimustason nostamista. Nuoret kyllä kykenevät oppimaan!”
Yrityksistä valtaosa on myös ryhtynyt itse toimiin riittävän osaamisen varmistamiseksi yrityksessä. Reilu puolet on nostanut palkkoja tai työsuhteen etuja kilpailukykyisemmiksi ja lähes kaksi kolmannesta laittanut lisäpanostuksia henkilöstön koulutukseen ja perehdyttämiseen.
”Yritykset tekevät kyllä osansa ja voitavansa, mutta nyt katse pitäisi kääntää peruskouluun ja nuorten ammatilliseen koulutukseen. Yhtäkään nuorta ei saisi päästää luistelemaan koulutuspolun läpi suoraan kortistoon – se ei ole nuoren itsensä eikä yhteiskunnan etu.” Pulkkinen sanoo.