Kolme skenaariota Seinäjoen sähköisen liikkumisen lähitulevaisuuteen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat analysoineet Seinäjoki eMobilityHUB – liiketoimintaekosysteemin kehittäminen -hankkeessa yhdessä MT Xport Consultants Oy:n ja seinäjokisten asiantuntijoiden kanssa sitä, miten Seinäjoki pystyy lisäämään sähköistä liikennettään. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa hahmotelma ja skenaariot liikenne-ekosysteemille, jonka avulla voidaan muodostaa logistiikan ja sähköisen liikkumisen osaamiskeskittymä.
Projektissa rakennettiin myös kolme sähköisen liikkumisen ja siihen liittyvän kehittämisympäristön perusskenaarioita Seinäjoen kaupungille. Ennusteiden lähtökohtana toimi EU:n hiilineutraliustavoite, jota ohjataan vihreän ”regulaatiotsunamin” avulla. Keskeisiä vastuullisuusdirektiivejä ovat: kestävyysraportointi-, huolellisuus-, ympäristömuotoilu-, pakkotyö-, vihreiden väittämien direktiivi sekä kestävä ruokajärjestelmä -aloite. Näihin direktiiveihin pohjautuen myös yritykset pyrkivät tuottamaan uusia palveluita tuotteita ja uudenlaista liiketoimintaa.
Maakuntakaupungille syntyi kolme skenaarioita ja toimintamalli. Skenaariot olivat:
I Liikenteen sähköistyminen ja sähköiset liikennepalvelut muuttuvat hitaasti Seinäjoella
II Liikenne sähköistyy nopeasti Seinäjoella
III Ekovisionäärinen Seinäjoki
Skenaariot olivat hyvin selvät. Sekä kuluttajilta että seinäjokisilta organisaatioilta odotetaan voimakasta päästöjen vähentämistä ja siirtymistä sähköiseen logistiikkaan ja etenkin mikrologistiikkaan.
Ekonomis-ekovisionäärinen skenaario perustuu Seinäjoen ja alueen keskeisten yritysveturien strategisiin päätöksiin investoida sähköiseen logistiikkaansa, toimitusketjunsa vastuullisuuteen ja etenkin päästöstrategioihinsa. Jo yksistään Atrian panostus aurinkosähköpuistoihinsa, tuulivoimaan ja biokaasulaitokseen ovat esimerkkejä konsernin kokonaisvastuullisuudesta ja hiilineutraalista ruokaketju -ajattelusta.
Seinäjoen ekovisionäärisiin sähköisen liikenteen palveluihin kuuluvat ennen kaikkea vastuullinen, (mini)bussi- ja raideliikenne, johon integroidaan saumaton kulkuneuvojen vaihtoliikenne. Sitä toivovat myös yritykset. Tähän skenaarioon sisältyy sekä realiaikaisen että ennakoivan liikennepäästöjen laskeminen ja vähentäminen. Siihen kuuluu myös liikennedatan tietojohtaminen. Edessä on myös raskaiden kulkuneuvojen latausasemiin panostaminen.
Tätä tulevaisuuskuvaa tukee myös tietoliikenneyhtiöiden vahva panostus 5G- ja jatkossa 6G-verkkoon. tekoäly ja modernit tietoverkot muodostavat fyysis-digiaalis-virtuaalisen palveluverkoston. Tämä uusi palveluinfrastruktuuri ja uusi teknologia vaativat samalla vähemmän energiaa kuin aikaisemmat teknologiat, kun data virtaa tehokkaammin ja toiminnot optimoituvat.
Kaikkinensa ekovisionäärinen Seinäjoki voidaan ideoida ja valmistella rakentamalla digitaalista, vihreää kaksosta tulevaisuuslaboratoriossa. Vastaavissa älykaupunkien simuloinneissa tähdätään älykaupungin olemassa olevan datan syöttämiseen tekoälyohjelmille niin, että tekoäly konstruoi ja visualisoi tulevaisuuden Seinäjoen liikennestruktuurin metaverseen.
Osin tällaisten tulevaisuuskaupunkien ekovisionäärisyys toteutuu jo drone-kuljetuksien ja -lennostojen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä niiden palveluideoinneissa ja tulevissa kokeiluissa: pakettien viennissä sekä älykkäillä maa- ja metsätaloustiloilla sekä matkakohteissa. Testikohteina voivat olla myös pikatoimitukset ja haja-asutusseuduille vietävät toimitukset (ruoka, lääkkeet). Samalla jatketaan 5G-verkkojen toimivuuden testaamista osana miehittämättömän ilmailun kasvua.
Suomen kokonaispäästöistä 60 % syntyy seuraavilla sektoreilla: a) lämmitysenergia, b) liikenne, c) jätehuolto ja d) maatalous. Seinäjokisten kotitalouksien ensisijaisia ekologisen, taloudellisen jopa nuukan eli frugaalin, kulutuksen osa-alueita ovat a) kiinteistöt, asuminen ja lämmitysenergia, b) liikenne ja kuljetukset ja d) ruoka Monet alueen nykysukupolvet ovat ankkuroituneet perinteisiin liikkumis- ja kuljetustottumuksiinsa.
Sen sijaan uuden alfa-sukupolven ekologis-eettinen, osin liikkumis- ja toimintakulttuuri leviää hitaasti mutta varmasti Etelä-Pohjanmaalle. Heidän logistinen käyttäytymisensä ilmenee etenkin vastuullisina matkasuunnitelmina, kuljetusvalintoina ja ekologisina vaateina. Sähköiset kuljetuspalvelut ja -välineet pitää löytyä ja olla varattavissa yhden helppokäyttöisen ja personoidun sovelluksen takaa, jossa on ääniohjaukset, chatbotit, liikenne(häiriö)tiedotteet, asiakasviestintä (esim. yhteiskyydit) ja päästölaskelmat.
Alueen mahdollinen ekovisionäärinen sähköisen liikenteen skenaario olisi merkittävä strateginen valinta, joka vaatisi valtavan taktisen ennakointityön, suunnittelun ja liudan vaikeita päätöksiä varsinkin, kun poliittiset intohimot ovat erisuuntaisia. Julistautuminenkaan ei riitä, koska vihreät strategiat vaatisivat organisaatioiden arvoketjun jokaiselta toimijalta kokonaismuutosta ja etenkin sisäistämistä.
V. A. Heikkinen, yliopettaja
Lähteet
Heikkinen, V. A. 2019. Globaali hybridikuluttaja ei taivu sukupolvirooleihin. eSignals. Verkko-osoitteessa https://esignals.fi/teemat/sukupolvi-z/globaali-hybridikuluttaja-ei-taivu-sukupolvirooleihin/#ce53b4e0. (Luettu 7.4.2024.)
VTT. 2024. VTT´s trend report 2024. features global megatrends and technologies disrupting industries. News 5.2. 2024. Verkko-osoitteessa https://www.vttresearch.com/en/news-and-ideas/vtts-trend-report-2024-features-global-megatrends-and-technologies-disrupting. (Luettu 2.4.2024.)
Vuorenmaa, E. ja Heikkinen, V. A. 2024. Sähköisen liikkumisen kehittämisen innovaatioekosysteemi. Haaga-Helian julkaisut 11/2024. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Verkko-osoitteessa https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/sahkoisen-liikkumisen-kehittamisen-innovaatioekosysteemi. (Luettu 19.6.2024.)