Pelastetaanko perusopetus?
Perusopetuksen pelastaminen ei kuulu kauppakamarin tehtäviin, mutta yritysten osaajapulaan se silti liittyy. Saamme kyselyissä ja keskusteluissa sekä valtakunnallisesti että Etelä-Pohjanmaalla yrityksiltä viestiä, että oppilaitoksista valmistuneiden tiedot ja taidot voisivat olla parempiakin kuin ne nykyisin ovat.
Samaan aikaan julkisuudessa käydään keskusteluja siitä, miten liian moni nuori valmistuu perusopetuksesta vajain luku-, lasku- tai kirjoitustaidoin. Aiheesta kirjoitettujen artikkelien perusteella yksi syy tuohon on, että opettajat eivät halua jättää oppilaita luokalle, vaan annetaan mieluummin ns. säälivitonen nelosen sijaan.
Oppilas voi siis valmistua peruskoulusta ja siirtyy sitten puutteellisine taitoineen toisen asteen oppilaitoksiin. Tällöin ollaan jo lähellä ensimmäistä tulevaa ammattia ja työelämään siirtymistä, joten heikot perustaidot ja usein myös puutteellinen keskittymiskyky vaikuttaa väistämättä ammattiopintojen sujumiseen.
Lukioissa opiskellaan paljon äidinkieltä ja matematiikkaa pakollisina aineina, joten perusopetuksen taidot voivat edelleen karttua. Ammatillisissa oppilaitoksissa taas opiskelijan kiinnostus voi kohdistua varsinaisiin ammattiaineisiin yleissivistävien aineiden kustannuksella, jolloin mahdolliset puutteelliset perustaidot eivät kehity. Tai pahimmillaan heikot perustaidot haittaavat varsinaisten ammattiaineiden oppimista. Valmistumisen jälkeen voikin olla sitten edessä hanka työllistyminen, jos harjoittelupaikoissa havaitaan, että osaaminen onkin puutteellista. Ja tästä tulee sitten alussa mainitsemani palautteet osaajakyselyihin.
Perusopetuksessa oppimista ja keskittymistä voivat haitata monet eri asiat. Kännykän liiallinen käyttö oppituntien aikana haittaa sekä kännykän käyttäjän että helposti myös muiden luokassa olevien oppimista. Tähän ollaan onneksi jo valmistelemassa lainsäädäntöä.
Vanha malli ei välttämättä ollut kaikessa parempi, mutta nykyisin osa oppilaista voi kärsiä siitä, että oppimista pitäisi tapahtua ilmiöiden ja kokeilemisen kautta perinteisen opettajavetoisen mallin sijaan. Suurissa luokissa on myös monenlaisia muita haasteita monimuotoisuuden ja inkluusion myötä ja osa vanhemmista ja opettajista kaipaa vanhoja erityisluokkia takaisin. Erityisluokassa tukea vaativat oppilaat saisivat paremmin apua ja huomiota.
Meidän tulee olla avarakatseisia ja suvaitsevaisia, mutta samalla pitää muistaa, että perusopetuksen tehtävä on antaa eväitä koko elämää varten. Sen rooli on iso ja oppimisen varmistaminen on tärkeää.
