Itse tehtyä ja ulkoa tulevaa menestystä
Yritykset haluavat menestyä. Osalle menestys tarkoittaa vakaata ja varmaa tulosta, toisille taas mahdollisuuksia jatkuvasti kasvaa uusille markkinoille tai laajentaa toimintaansa ja investoida uusiin teknologioihin. Samalla, kun yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, ne myös luovat työpaikkoja alueen ihmisille, tuovat verotuloja kunnalle ja valtiolle ja ovat mukana paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa.
Minä ajattelen, että suurin osa yrityksen menestyksestä riippuu yrityksestä itsestään. Omistajat määrittelevät omat tavoitteensa omistajapolitiikassa tai -strategiassa, jota yrityksen hallitus sitten tavoittelee johtaessaan yritystä eteenpäin. Hallitus valitsee yrityksen toimitusjohtajan, jonka tehtävänä yrityksen henkilöstön kanssa on kirjaimellisesti toimittaa hallitukselle sen määrittelemiä tuloksia. Pienemmässä osassa yritysten menestystä on yhteiskunnan mahdollistava rooli.
Paljon puhuttua osaavan työvoiman tarvetta yritys voi osaksi helpottaa itse kehittämällä ja pitämällä yllä hyvää työnantajamielikuvaa ja kansainväliset osaajat hyväksyvää yrityskulttuuria, olemalla tunnettu ja vastuullinen yritys sekä kehittymällä jatkuvasti uusien sukupolvien maailman mukana. Osa työvoimapulaa kaipaa kuitenkin yhteiskunnan roolia tekemään työn vastaanottamisesta kannustavampaa. Samoin yhteiskunnan roolina on tuottaa oppilaitoksissa oikeanlaisia osaajia oikeaan tarpeeseen ja lisätä nopeasti opiskelijamääriä niillä aloilla, joissa työvoiman tarve on suurin. Yhteiskunnan tehtävä on myös helpottaa kansainvälisten osaajien maahantuloprosesseja, jotta osaajia ei menetetä muille maille.
Viime vuosien akuutteihin kriiseihin osa yrityksistä on reagoinut nopeasti hankkimalla raaka-aineilleen ja komponenteilleen vaihtoehtoisia toimittajia kaukomaiden sijaan lähempää, jopa kotimaasta. Tässä yhteiskunnan tulee pitää infrasta huolta, jotta kuljetuskustannukset eivät tarpeettomasti nouse. Suomalaisen yhteiskunnan tulee toimia hyvässä yhteistyössä Euroopan Unionin kanssa, mutta meille ei tule säätää yhtään tiukempia rajoituksia tai kiintiöitä, kuin mitä EU-tasolla muissa maissa säädetään.
Yhteiskunta mahdollistaa yrityksen toimintaympäristön rakentamalla yritys- ja teollisuusalueille infraa, ylläpitämällä oppilaitoksia tuottaen uusia osaajia työmarkkinoille ja säätämällä yrityksiä koskevia lakeja ja asetuksia. Yhteiskunta kerää sitten vastineeksi yrityksiltä veroja toimintansa rahoittamiseksi. Kauppakamarit ja muut elinkeinoelämän järjestöt pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja sen virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin siten, että yhteiskunnan rooli yritysten ympärillä olisi mahdollistava ja tukeva ja rajoitteita ja suoranaisia haittoja ja hidasteita olisi vain vähän.
Yrityksen menestystä voidaan tukea ja tuupata ulkopuolelta vain rajallisesti, suurin rooli on omistajilla, hallituksella ja toimivalla johdolla. Pidetään yhdessä huoli, että yhteiskunta ei torppaa yritysten menestystä väärillä valinnoilla, vaan tuuppaa yrityksiä hellästi selästä eteenpäin ja kohti omistajien suuntaamaa menestystä.
Ottakaamme tämä esille, kun kukin keskustelemme kansanedustajaehdokkaidemme kanssa tulevien viikkojen aikana turuilla ja toreilla!
