Etelä-Pohjanmaan tiet vaativat enemmän panostuksia

Etelä-Pohjanmaan tiet vaativat enemmän panostuksia

Teiden ja liikenneinfran heikko kunto on ollut puheenaineena valiokunnissamme alkuvuoden ja kevään aikana. Etelä-Pohjanmaalla on Tilastokeskuksen vuoden 2019 lukujen mukaan 407 km valtateitä, 420 km kantateitä, 717 km seututeitä ja 3021 km yhdysteitä.

Eteläpohjalaiset kuljetusyritykset ovat suoria kärsijöitä teiden heikon kunnon vuoksi. Välillisesti teiden heikko kunto nostaa logistiikkakustannuksia ja pidentää kuljetusaikoja, jolloin kärsijöinä ovat myös kaikki teollisuus- ja kaupan alojen yritykset. Alueella tuotetaan mm. puolen Suomen ruoat, joten toimiva liikenne on meille välttämättömyys.

Kevään kehysriihessä rahoitusta suunnataan vihreän siirtymän tukemiseen mm. TKI-investoinneilla, mikä on ilman muuta hyvä asia. Huono asia on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kohdistuvat 127 miljoonan euron leikkaukset. Olemme erittäin huolissamme, että viimeksi mainittu tulee valitettavasti näkymään myös Etelä-Pohjanmaan liikenneinfrassa.

Huonokuntoinen asfaltti, teiden painorajoitukset, kiertotiet yms. ovat myrkkyä päästövähennyksille samalla, kun liikenteen päästöjä pitäisi leikata. Puuttuva rahoitus lisää teiden korjausvelkaa samalla, kun Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat bitumin ja sitä kautta asfalttipäällysteen hinnan nousut ovat jo vähentämässä päällystettävien kilometrien määrää entisestään niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessakin.

Olemme viime vuosina saaneet läpi muutamia hyviä tiehankkeita, mutta emme voi tyytyä siihen, että niiden jälkeen hankekarttamme näyttää pelottavan tyhjältä. Jotta hankkeisiin voidaan saada rahoitusta, on niille oltava suunnitelmat valmiina. Suunnittelu vaatii myös jatkuvaa rahoitusta sekä riittäviä henkilöresursseja ELY-keskukselle. Kaikkien Eurooppalaiseen TEN-T liikenneverkkoon liittyville väylille voidaan hakea Eurooppa-tasoista rahoitusta. Tähän verkkoon kuuluu mm. päärata sekä Kaskisten ja Pietarsaaren satamat. Lisäksi EU:n CEF2 (CEF = Connecting Europe Facility) rahoitusta on saatavilla niin ydinverkon kuin kattavankin verkon kohteille. CEF rahoitus rakentaa, kehittää, modernisoi ja saattaa valmiiksi Euroopan laajuisia liikenne- energia- ja digitaalisia verkkoja sekä auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Suomen tulee käyttää EU:n rahoitusohjelmia nykyistä aktiivisemmin. Tämä vaatii edellä kuvattua suunnitelmavalmiutta sekä kansallista rahoitusta. Nyt pitää herätä huomaamaan yritysten tarve paremmalle logistiikalle, eikä Läntisen-Suomen merkitystäkään Suomen huoltovarmuudelle saa unohtaa.

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin elinkeinovaliokunta:

Juha Antikainen, toimitusjohtaja, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa

Olli Pirhonen, toimitusjohtaja, Ilkka Oyj

Mika Ala-Fossi, toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Jari Välikangas, hallituksen puheenjohtaja, Jari Välikangas Oy

Leena Perämäki, toimitusjohtaja, Into Seinäjoki Oy

Olli Tarkkanen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki

Timo Kalliomäki, toimitusjohtaja, Suupohjan Osuuspankki

Jari Alanen, aluejohtaja, Kesko Oyj

Mika Mettalo, operatiivinen johtaja, Utec Oy

Titta-Liisa Luoma-Kohtala, johtaja, Terveystalo Oy

Petri Mäkelä, hallituksen puheenjohtaja, Mäkelä Alu Oy

Antti Ala-Talkkari, toimitusjohtaja, Veljekset Ala-Talkkari Oy

Jaakko Hallila, rehtori, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Pasi Artikainen, rehtori, Koulutuskeskus Sedu

Jussi-Pekka Kurikka, elinkeinoasiamies, Kurikan kaupunki

Timo Mantila, toimitusjohtaja, Lakea Oy

Jussi Nummelin, toimitusjohtaja, Minimani Yhtiöt Oy

Anssi Murtonen, rahastonhoitaja, Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamari

Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja, Oma Säästöpankki

Olli-Pekka Viinamäki, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys

Miikka Voipio, tuotantojohtaja, Peab Oy Länsi- ja Keski-Suomi

Anders Östergård, johtaja, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot:
Tomi Kohtanen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

Tomi Kohtanen

toimitusjohtaja

+358 50 5062755

Kategoriat:Politiikka, Vaikuttaminen, Liikenne