Riippumaton hallitus tuo lisää osaamista
”Suosittelen toimivaa hallitusta jokaiselle yritykselle. Jos riippumattomaan hallitukseen siirtyminen epäilyttää, kannattaa aloittaa advisory boardilla. Jos perheyrityksen hallitus koostuu vain samaa sukunimeä edustavista henkilöistä, on syytä pohtia, kyetäänkö tekemään riittävän rohkeita päätöksiä yrityksen tulevaisuuden eteen,” Marko Jyllillä toteaa.
Vuonna 2011 Marko ja Tiina Jyllilä ottivat ohjat Relicompin yrittäjinä. Heidän lähestymistapansa hallitustyöhön oli alusta alkaen selkeä: he pohtivat, mitä he tarvitsevat liiketoimintansa tueksi. ”Lähtökohtamme oli hyvä, sillä Keski-Suomessa toiminut pääomasijoittaja edellytti riippumattoman hallituksen perustamista jo vuonna 2001,” kertoo Relicompin toimitusjohtaja Marko Jyllilä.
Verottajan säännös, jonka mukaan sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen saamiseksi on oltava mukana hallituksessa viisi vuotta, toi omat haasteensa yrittäjyyden alkutaipaleella. Säännöksen vuoksi kaksi sisarusta oli pakotettuina mukana yrityksen johdossa puoli vuosikymmentä. Vuonna 2016 sisarukset saatiin irrotettua yrityksen hallituksesta. ”Viisi vuotta on pitkä aika, kun työstetään hallitustyön kehittämistä samaan aikaan,” Jyllilä toteaa.
Relicompin nykyinen hallitus on koottu omien verkostojen kautta. Hallituksen puheenjohtaja Markku Tynjälä, joka toimi aiemmin yrityksen tilintarkastajana, on tuonut merkittävää apua talousasioissa, Seppo Lahtivirran asiantuntemus on ollut arvokasta mm. järjestelmien tehokkaassa yhdistämisessä ja myynnin kehittämisessä uudelle tasolle on puolestaan auttanut Ville Orrenmaa.
Lakiteknistä ja sopimusosaamista hallitukseen toi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Mikko Pihlajamäki. Mikon hallituspesti päättyi viime tilikauteen.
Nyt on jälleen verottajan vaatimuksesta hallitukseen nostettu mukaan Tiinan ja Markon tytär Tuuli Jyllilä, joka seuraavan sukupolvenvaihdoksen takia nostettiin mukaan hallitukseen. Hän aloittaa syksyllä Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa opinnot, ja näin Relicompiin saadaan jälleen uutta osaamista sopimusasioihin.
”Jos yrityksestä puuttuu jotain osaamista, kannattaa se palkata muutamaksi tunniksi kuussa hallitukseen. Se on edullisempaa kuin kuukausipalkkainen työntekijä. Mutta jos itse on kyseisessä asiassa maailman paras, ei tehtävään tietenkään kannata ketään palkata,” Jyllilä toteaa.
Riippumaton hallitus tuo perspektiiviä ja varmistaa, että yrityksessä tehdään oikeita asioita. Hallitustyön ammattilaiset ovat nähneet, miten asioita hoidetaan muissa yrityksissä. ”Hallituksen tuki on ollut erityisen arvokasta mittavien investointien aikana. Esimerkiksi vuonna 2019 olin itse jo valmis jarruttamaan, mutta hallitus rohkaisi jatkamaan suunnitelman mukaisesti,” Jyllilä naurahtaa.
”Suosittelen toimivaa hallitusta jokaiselle yritykselle. Jos riippumattomaan hallitukseen siirtyminen epäilyttää, kannattaa aloittaa advisory boardilla. Jos perheyrityksen hallitus koostuu vain samaa sukunimeä edustavista henkilöistä, on syytä pohtia, kyetäänkö tekemään riittävän rohkeita päätöksiä yrityksen tulevaisuuden eteen,” Jyllilä toteaa.
Järjestelmällisyyttä ja olennaiseen keskittymistä
Petteri Perälän tultua yrityksen myyntijohtajaksi, on yrityksen myynti saatu hyvälle tasolle. Nyt hallituksessa pohditaankin, mitä osa-aluetta lähdetään seuraavaksi kehittämään. Hallituksen kokoonpano on pysynyt samana jo useamman vuoden, mutta akuuttia tarvetta muutoksille ei ole.
Kokouksia mahtuu vuoteen kahdeksan, mutta tarvittaessa hallitus kokoontuu useamminkin. Kasvotusten pidetyt kokoukset ovat keskustelun kannalta monipuolisempia verrattuna etäyhteyksiin.
”Joulukuun kokouksessa sovitaan seuraavan puolen vuoden kokousajankohdat, isot teemat sekä budjetti. Osallistutan mielelläni myös johtoryhmää, jolloin esimerkiksi tuotannon teemakokoukseen osallistuu tuotannon edustaja,” Jyllilä kertoo. Kokoukset aloitetaan yhteisellä lounaalla ja itse kokousosuus kestää yleensä reilut kolme tuntia. Strategiapäivään johtoryhmän kanssa varataan tyypillisesti vuorokausi, jolloin päivään sisältyy myös muita aktiviteettejä, hyvää ruokaa ja virkistäytymistä.
Yrityksen taloudellinen tilanne on viime vuosina ollut vakaa, minkä vuoksi hallitustyössä ei ole tarvinnut keskittyä menneeseen kuin lyhyesti summatakseen kulunutta. ”Vuonna 2009 kansainvälisen talouskriisin myötä katsoimme paljonkin peräpeiliin, mutta nykyisin suunnittelemme yrityksen toimintaa aina viiden vuoden päähän. Tämä on valttikortti myös rahoitusneuvotteluissa, kun suunnitelmat ovat selkeät,” Jyllilä korostaa.
Maaliskuussa on aina tavattu ennustaa jo loppuvuoden näkymiä. Näkymiä hahmotetaan kuunnellen herkällä korvalla asiakkaita ja heidän arvioitaan. ”Tärkeää on myös tuntea yrityksen luvut reaaliaikaisesti ja siinä raportointiohjelma Qlik on ollut oiva työkalu ,” hän kertoo.
Viime vuosina Relicompissa on investoitu rohkeasti, ja hallituksen kokouksiin on tuotu yhdeksi kokousosioksi näihin tutustuminen paikan päällä. ”Olemme pohtineet myös mahdollisuutta, että hallitus voisi tulevaisuudessa vierailla suurimpien asiakkaiden luona ja kokoustaa samassa yhteydessä. Tulisi samalla asiakassuhteet ja myynti myös hallitukselle tutuksi.” Jyllilä päättää.