Äänestääkö vai eikö äänestää? EU-kansalaisen pohdintoja kuntavaaleista Suomessa
EU-kansalaisena minulla on oikeus osallistua Suomen kuntavaaleihin. Pidän tätä etuoikeutena, jota en halua jättää käyttämättä. Valtiotieteitä opiskelleena minulle on opetettu, että äänestäminen ei ole vain oikeus, vaan kansalaisvelvollisuus – jokaisen tulisi käyttää ääntään. Mutta vaikka periaatteessa äänestäminen on itsestäänselvyys, se kenelle ääneni annan, on paljon monimutkaisempi kysymys.
Kuntavaalit – valinta, joka vaikuttaa arjessa
Kuntavaalit ovat paljon merkityksellisempiä, kuin usein ajatellaan. Kansallisella ja EU-tasolla käydään laajoja poliittisia keskusteluja, mutta kunnallisella tasolla päätetään niistä asioista, jotka vaikuttavat arkeemme välittömästi: koulut, joukkoliikenne, infrastruktuuri ja paikalliset palvelut. Se, kenelle annan ääneni, vaikuttaa siihen, millaisessa kunnassa perheeni ja minä elämme seuraavat neljä vuotta.
Mutta miten valita ehdokas? Äänestänkö henkilöä, joka kuuluu puolueeseen, jonka yleinen ideologia vastaa arvojani – vaikka puolueen muut edustajat saattaisivat ajaa asioita, jotka ovat vastoin etujani? Vai tulisiko minun valita ehdokas, joka puolustaa vahvasti omia ja erityisesti lasteni oikeuksia, mutta joka kuuluu puolueeseen, jonka linja on kaukana omista poliittisista näkemyksistäni?
Tämä on dilemma, johon moni kuntavaaleissa törmää – etenkin, kun puoluepolitiikka vaikuttaa vahvasti myös paikallistasolla.
Latvian kuntavaalit – suoraviivaisempaa?
Latviassa äänestäminen kunnallisvaaleissa on tuntunut suoraviivaisemmalta. On yleistä, että äänestäjät valitsevat eri puolueen kunnallisvaaleissa kuin valtakunnallisissa vaaleissa. Lisäksi monilla kunnilla on omia alueellisia puolueita, jotka eivät edes osallistu valtakunnallisiin vaaleihin. Tämä tarkoittaa, että kunnallisvaaleissa voi äänestää nimenomaan niitä ihmisiä ja ryhmiä, jotka keskittyvät paikallisiin asioihin ilman kansallisen tason poliittisia sidonnaisuuksia.
Myös vaalijärjestelmä on erilainen. Latviassa ei äänestetä vain yksittäistä ehdokasta, vaan puoluetta ja sen ehdokaslistaa. Äänestäjillä on mahdollisuus merkitä ne ehdokkaat, joiden toivoo pääsevän läpi, sekä ne, joita ei halua valittavan. Äänet lasketaan lopulta puolueelle, mutta järjestelmä antaa ainakin tunteen siitä, että voi vaikuttaa siihen, ketkä listalta todella tulevat valituiksi.
Entä Suomessa?
Suomessa kuntavaalit ovat tiukasti sidoksissa puoluepolitiikkaan. Ehdokkaat ovat pääosin valtakunnallisten puolueiden edustajia, ja heidän kampanjansa pohjautuvat pitkälti puolueen linjauksiin. Tämä tekee päätöksestä vaikeamman: jos en löydä ehdokasta, joka vastaa täysin sekä henkilökohtaisia että poliittisia arvojani, joudun tekemään kompromissin.
Yksi asia on kuitenkin varma – äänestän.
Täydellisen ehdokkaan valinta voi olla vaikeaa, mutta äänestämättä jättäminen tarkoittaisi sitä, että luovuttaisin mahdollisuuteni vaikuttaa omaan ja perheeni elämään. Ja valtiotieteiden näkökulmasta katsottuna, se ei ole vaihtoehto.