Näkyykö Suomi Brysseliin saakka?
Kävimme marraskuun puolivälissä kauppakamareiden toimitusjohtajien ja Keskuskauppakamarin johtoryhmän kanssa parin päivän vierailulla Brysselissä. Ohjelmassa oli poliitikkojen ja virkamiesten tapaamisia ja kävimme monta mielenkiintoista keskustelua heidän kanssaan.
Komissiossa työskentelevillä virkamiehillä oli positiivisia odotuksia jatkuvuudesta, kun Ursula von der Leyenin johtaman toisen komission ohjelmaa ja komissaarinimityksiä samalla valmisteltiin. Innovaatiot ja kilpailukyky tulevat olemaan komission nyt alkavalla kaudella suuressa roolissa. Kun kilpailukyky syntyy pitkälti yritysten kilpailukyvystä yhteistyössä eurooppalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, on tässä Suomellakin hyvät mahdollisuudet menestyä.
Useat yritykset ovat jo puhtaan siirtymän polulla ja oli helpottavaa kuulla, että puhdas energia, energiatehokkuus ja niihin liittyvät innovaatiot tulevat olemaan myös jatkossa EU:n ohjelmissa vahvasti mukana. Selkeä viesti virkamiehiltä ja poliitikoilta oli, että tavoitteissa ei haluta perääntyä, jotta kaikki se työ mitä yrityksissä on jo tehty, saadaan varmasti hyödynnettyä ja jatkettua myös tulevaisuuteen.
Tapasimme myös Henna Virkkusen juuri ennen, kuin hänen komissaarinimityksensä samana iltana neuvotteluryhmissä hyväksyttiin. Toki komissaarivalinnat kävivät vielä seuraavalla viikolla parlamentissa hyväksynnällä. Virkkusen salkku on suomalaisittain poikkeuksellisen painava ja sen merkitys meille tärkeissä turvallisuuden ja digitaalisuuden edistämisissä keskeinen. Kanavat Brysselin suuntaan on siis hyvä pitää auki jatkossakin.
Kun Suomea katsellaan Brysselistä käsin, niin erityisesti liikenneasioissa kartan ”resoluutio” muuttuu todelliseen helikopteriperspektiiviin. Euroopan tasolla Suomesta näkyvät käytännössä vain ns. TEN-T väylät, eli päärata, Vt4 ja Turku-Kotka-Hamina yhteys. Tällä tasolla tarkasteltuna meille eteläpohjalaisille on onni asua pääradan vaikutuspiirissä, jota on mahdollisuus kehittää tulevaisuudessakin EU-tason rahoituksella, kunhan raideleveydestä vaan päästään yhteisymmärrykseen.
Vaikuttaminen EU-tasolla on pitkälti samanlaista kuin myyminen, eli se vaatii ihmisten tapaamista ja aktiivisia keskusteluja, ei pelkästään dokumenttien lähettelyä sähköpostilla. Vaikuttaminen on tehokkainta, mutta samalla ehkäpä vaikeinta on komission valmisteluvaiheessa. Kun asiat tulevat parlamentin käsittelyyn, ovat muutokset jo paljon vaikeampia, ihan kuten tutummassa kotimaan politiikassakin. Tämän vuoksi Bryssel on täynnä erilaisten lobbareiden toimistoja ja suomalaisiakin on onneksi mukana paljon. Isoimmat yritykset voivat tehdä paljon itsekin, mutta pk-yritysten kannattaa hyödyntää joukkovoimaa esim. kauppakamarin, yrittäjäjärjestön, omien toimialajärjestöjen jne. kautta, kun EU-tasolla halutaan saada aikaan muutoksia. Me olemme olemassa teitä yrityksiä varten.
Mukavaa joulun odotusta!
Tomi Kohtanen
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
