Toimitusketjuja oikooseksi
Kansainväliset kuljetusketjut horjahtivat vinoon koronan aikana. Kontteja kertyi satamiin ja rahtiterminaaleihin epäsuhtaisia määriä, monet satamat ruuhkautuivat ja rahtilaivojen matka-aikoja jouduttiin pidentämään. Evergreenin konttialuksen jumiutuminen Suezin kanavaan ei lopulta ollut se ongelmia laukaissut tekijä, mutta osoitti nopeasti kuljetusketjujen herkkyyden häiriöille.
Venäjän sota Ukrainassa on valitettavasti hankaloittanut kansainvälisiä kuljetuksia entisestään. Raaka-aineiden ja muiden tuotteiden kuljetuskustannukset nousevat ja toimitusajat venyvät. Tätä sotaa emme olisi tarvinneet koronan jälkeen.
Yritykset miettivät nyt, mitä tehdä uudessa tilanteessa; mistä saadaan vaihtoehtoisia komponentteja, kuka voi tulevaisuudessa olla se luotettavin toimittaja, ja miten turvataan hintojen nousut. Muistan, että jo ennen koronaa yleisesti puhuttiin Kauko-Idässä olevan tuotannon ”kotiuttamisesta” joko Suomeen tai ainakin Eurooppaan. Osa yrityksistä koki, että aikaisemmin esimerkiksi Kiinan tuotannon etuna olleiden matalien työvoimakustannusten merkitys oli vähentynyt Kiinan palkkatason nousun myötä. Aasian tuotannon korkeat laatukustannukset voivat myös houkuttaa palauttamaan tuotantoa Eurooppaan.
Kustannusedun kaventumisen rinnalle on koronan ja sodan myötä tullut toimitusvarmuus ja toimitusaikakysymykset. Jos toimittaja tai alihankkija on lähellä asiakasta, ovat toimituksen ja aikataulujen ennustettavuus yleensä parempi. Onhan Suomessakin edelleen yrityspuistoja, jossa toimittaja on ”trukkimatkan” päässä asiakkaastaan, eli toimii käytännössä samojen aitojen sisäpuolella. Jokaisen yrityksen kannattaa viimeistään nyt etsiä vaihtoehtoisia toimittajia ja harkita vaihtoehdoksi myös lähellä sijaitsevia toimittajia.
Toki jokaisella toimittajalla ja alihankkijalla on omat yhteistyökumppaninsa. Aivan kaikkea tuotantoa ei vain voi siirtää Eurooppaan johtuen esimerkiksi raaka-aineiden sijainnista. Jotta toimitusvarmuutta saadaan parannettua, on useamman toimitusketjun osan pidettävä välivarastoa materiaaleille, puolivalmisteille ja tuotteille. Nykyisen Lean-ajattelun mukaisten toimitusketjujen myötä varastoivaa tahoa ei ole aina helppo löytää, etenkin jos asiakkaat eivät anna varastoinnin kautta saatavalle toimitusvarmuudelle paremman hinnan kautta arvoa.
Jos globaalit markkinat tuntuvat tällä hetkellä hankalilta hahmottaa tai kansainvälisten yhteistyökumppanuuksien suunnitteleminen on vaikeaa, niin kannattaa suunnata aluksi lähialueille Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Etenkin rannikko-Pohjanmaan yrityksillä on paljon yhteyksiä ja kokemusta kaupan tekemisestä ruotsalaisten kanssa. Lisäksi eri organisaatiot kuten Viexpo ovat mieluusti eteläpohjalaisyritysten apuna.
Etelä-Pohjanmaalla on monia yrityksiä, joille koronan tai sodan vaikutukset eivät juuri näy. Uskon, että yhdessä tekemällä, hyviä käytäntöjä jakamalla ja tekemällä hyviä suunnitelmia poikkeustilanteita varten eteläpohjalaisyrityksillä on tulevaisuudessakin hyvät mahdollisuudet menestyä.
Tomi Kohtanen
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
