Perhevapaauudistus – mitkä ovat keskeiset muutokset?
Perhevapaauudistus on tulossa voimaan 1.8.2022 ja uusia säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti silloin, kun lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat, ja tilalle tulevat raskausvapaa sekä kiintiöt vanhempainvapaaseen. Lisäksi työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.
Raskausvapaa
Raskausvapaan kesto on sidottu sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahakauteen. Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus 40 arkipäivän pituiseen yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen, joka alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä aloittaa raskausvapaan myöhemmin, kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Arkipäivillä tarkoitetaan muita päiviä kuin sunnuntaita ja arkipyhiä. Työnteko on kielletty kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksestä.
Raskausvapaa on työsopimuslain mukaan palkatonta, ja palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin.
Vanhempainvapaa
Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslain mukaiset vanhempainrahapäivät. Vanhempainvapaaseen on pääsääntöisesti oikeus lasta hoitavalla vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainvapaan pituus on yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin on oikeus enintään 160 arkipäivään. Vanhempi voi halutessaan luovuttaa omasta osuudestaan enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai muulle huoltajalle, avio- tai avopuolisolleen tai lapsen toisen vanhemman puolisolle. Jos useampia lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla, vanhempainvapaaseen saa toisesta lapsesta lähtien 84 arkipäivän pidennyksen. Kun vanhempia on kaksi, pidennyksestä voi luovuttaa koko oman osuutensa eli 42 arkipäivää.
Vanhempainvapaa on pidettävä, ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempainvapaan voi pitää enintään neljässä vähintään 12 arkipäivän jaksossa, ellei työnantajan kanssa toisin sovita.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osittaisesta vanhempainvapaasta. Jos työnantaja kieltäytyy osa-aikatyöstä, sen on perusteltava kieltäytymisensä kirjallisesti kohtuullisen ajan kuluessa työntekijän pyynnöstä.
Vanhempainvapaa on työsopimuslain mukaan palkatonta, ja palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin.
Vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää tai vanhempainvapaapäivää yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden, eli vuosilomaa kertyy noin kuudelta kuukaudelta siitä riippuen, millaisissa osissa vanhempainvapaata pidetään.
Omaishoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada kalenterivuoden aikana enintään viisi kalenteripäivää omaishoitovapaata. Vapaata voi saada henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Vapaa edellyttää, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vapaata voi saada myös mainitun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä. Muu samassa taloudessa perheenomaisissa olosuhteissa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi.
Työsopimuslain mukaan omaishoitovapaa on palkatonta, ja mahdollinen palkanmaksuvelvollisuus perustuu tuleviin työehtosopimusmääräyksiin. Omaishoitovapaa on vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa.
Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari