Ruotsin talouden kolme kuvaa
Ruotsin talouden tilaa voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: julkinen talous on erinomaisessa kunnossa, kotitalouksien tilanne on heikentynyt merkittävästi ja yritykset pärjäävät toistaiseksi suhteellisen hyvin.
Isot vientiyritykset ovat pääsääntöisesti raportoineet hyvistä tuloksista ja melko myönteisistä näkymistä. Ruotsin kruunu on menettänyt ison osan arvostaan suhteessa dollariin ja euroon, mikä on parantanut ruotsalaisten vientiyritysten tilannetta verrattuna esimerkiksi euroissa myyviin suomalaisiin yrityksiin. Pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on sen sijaan pirstaloituneempi. Yrittäjäjärjestöjen tekemät kyselyt osoittavat, että osa pk-yrityksistä näkevät tulevan talven erittäin haastavana.
Yritysten merkittävimmät ongelmat ja epävarmuustekijät liittyvät kohonneisiin kustannuksiin, varsinkin energian osalta. Ruotsi on jaettu neljään sähkövyöhykkeeseen. Suuri osa sähköstä tuotetaan Pohjois-Ruotsissa, minkä takia sähkö on huomattavasti kalliimpaa etelässä kuin pohjoisessa. Isot hintaerot vaikuttavat sekä kotitalouksien että yritysten kustannuksiin. Valmistelussa on iso tukipaketti, jossa sähkönsiirrosta kertyneitä ylimääräisiä voittoja käytetään yritysten ja kotitalouksien tukemiseen.
Ruotsalaisten kotitalouksien näkymät ovat heikentyneet merkittävästi. Asiaan vaikuttaa usean tekijän samanaikainen vaikutus: nousevat korot ja asuntojen arvonlasku, osakemarkkinoiden heikentyminen sekä lähelle 10 prosenttiin noussut inflaatio.
Ruotsin keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa useamman kerran inflaation torjumiseksi ja heikon kruunun vahvistamiseksi. Ruotsalaisilla on keskimäärin suuremmat asuntovelat kuin suomalaisilla ja lainoja lyhennetään hitaammin. Tämä malli on osoittautunut hankalaksi monelle ruotsalaisperheelle, kun korkokustannukset ovat nousseet samaan aikaan kun asuntojen hinnat ovat laskeneet. Osakesijoittaminen on Ruotsissa yleisempää, ja pörssikurssien lasku on syönyt monen säästöjä.
Viimeisimpien tilastotietojen mukaan ruotsalaisten kulutustottumuksissa ei vielä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tämä selittyy muun muassa sillä, että työllisyystilanne on pysynyt vakaana. Kuluttajilla on myös pandemian aikana kertyneitä säästöjä.
Ruotsin julkinen talous kuuluu Euroopan vahvimpiin. Uuden hallituksen budjetti vuodelle 2023 on ylijäämäinen ja valtionvelka pienenee. Julkisia investointeja tehdään muun muassa puolustukseen sekä energia- ja ilmastohankkeisiin. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,4 prosentilla ensi vuonna ja kääntyvän noin 2 prosentin kasvuun vuonna 2024.
Patrik Lindfors
johtaja
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari