Etusivu › Uutishuone › Uutiset › Neuvontapalvelut: Milloin työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus? Neuvontapalvelut: Milloin työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus? 24.09.2026 Kauppakamarin asiantuntijat 24.09.2026 / Uutiset Neuvontapalvelut: Milloin työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus? 24.09.2026 / Jäsenemme tiedottavat Ruuvikasattava liitoslenkki, joka ei vaadi hitsaamista – Juuri julkaistu lapualainen innovaatio antaa varmuutta tuotannon sujuvuuteen 24.09.2026 / Jäsenemme tiedottavat Kansainvälinen työelämä ei odota – Co-Work rakentaa valmiutta Pohjanmaalle 23.09.2026 / Uutiset Neuvontapalvelut: Mikä muuttuu yritysjärjestelyjen verotuksessa? 22.09.2026 / Jäsenemme tiedottavat VM Carpet vahvassa kasvussa – uusia työpaikkoja Lappajärvelle Reetta Riihimäki, juristi, Neuvontapalvelut, Helsingin seudun kauppakamari Neuvontapalvelut: Milloin työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus? Sairausajan palkanmaksun perusteena on sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys. Lisäedellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella ja että työntekijä on toimittanut työnantajan edellyttämän selvityksen työkyvyttömyydestä, kirjoittaa juristimme Reetta Riihimäki. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslaissa Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Vähintään kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Sairausajan palkanmaksuvelvoite jatkuu kuitenkin enintään siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Työehtosopimuksen perusteella sairausajan palkanmaksuvelvollisuus voi olla huomattavasti pidempi. Toisaalta työehtosopimuksen perusteella voi tulla myös rajoituksia sairausajan palkanmaksuvelvoitteeseen, esimerkiksi ensimmäinen poissaolopäivä voi olla palkaton. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan laissa säädettyä pidemmältä ajalta, työnantajalla on oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kuuluva päiväraha vastaavalta ajalta. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada 1+9 arkipäivän ajanjaksolta 50 prosenttia palkastaan. Työsuhteen kesto lasketaan työnteon aloittamisesta. Näin ollen työntekijän sairastuessa työsopimuksen tekemisen jälkeen ennen kuin hän ehtii aloittaa työntekoa, sairausajan palkanmaksuvelvoitetta ei synny. Luotettava selvitys Vaikka laissa ei erikseen säädetä ilmoitusvelvollisuudesta, työntekijän on luonnollisesti ilmoitettava työkyvyttömyydestä johtuvasta poissaolostaan työnantajalle. Joissain työehtosopimuksissa työnantajan ohjeiden mukainen ilmoitus on erikseen mainittu sairausajan palkanmaksun edellytyksenä. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, esimerkiksi lääkärintodistus. Lääkärintodistuksessa tulee olla tieto siitä, onko työkyvyttömyyden taustalla sairaus tai vamma; diagnoosi ja ICD-tautiluokituksen mukainen koodi; työkyvyttömyysaika ja työkyvyttömyyden toteamisen ajankohta; sekä lääkärintodistuksen antopäivä, lääkärin allekirjoitus, nimenselvennys ja yksilöintitunnus. Kaikki ICD-tautiluokituksen mukaiset koodit eivät koske sairautta tai vammaa. Työkyvyttömyyden voi aiheuttaa esimerkiksi muu kuin sairauden hoitoon liittyvä toimenpide, kuten esteettinen kirurgia. Tällöin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Arvioidakseen syntyykö sairausajan palkanmaksuvelvoitetta, on työnantajalla oikeus saada selvitys siitä, mikä työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus tai vamma on. Epäselvässä tilanteessa työnantaja voi vaatia työntekijää toimittamaan lisäselvitystä työkyvyttömyydestään ja sen perusteesta, sekä lähettää työntekijän kustannuksellaan nimetylle lääkärille. ”Epäselvässä tilanteessa työnantaja voi vaatia työntekijää toimittamaan lisäselvitystä työkyvyttömyydestään.” Jos työntekijä ei halua, että sairausdiagnoosi tulee työnantajan tietoon, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus palkattomaan poissaoloon sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta diagnoositieto on jätetty pois, mutta työkyvyttömyys käy kuitenkin ilmi. Työntekijän tuottamus Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lisäksi joidenkin työehtosopimusmääräysten perusteella työkyvyttömyyden aiheuttaminen kevytmielisellä elämällä voi johtaa siihen, ettei palkanmaksuvelvoitetta ole. Kynnys sairausajan palkan epäämiseen työntekijän tuottamuksen perusteella on kuitenkin korkealla. Lähtökohtaisesti työntekijä voi esimerkiksi vapaa-ajallaan harrastaa vaarallisiakin lajeja, joissa on ilmeinen loukkaantumisriski, kunhan hän noudattaa lajin sääntöjä ja ohjeita turvallisuuteen liittyen. Työkyvyttömyysaikana työntekijän on vältettävä sellaista toimintaa, joka voisi haitata hänen toipumistaan. Jos työnantaja ei pysty osoittamaan, että työntekijä olisi omalla toiminnallaan aiheuttanut työkyvyttömyyden tai pitkittänyt paranemistaan, ei työnantaja voi jättää sairausajan palkkaa maksamatta vedoten työntekijän tuottamukseen. Reetta RiihimäkijuristiNeuvontapalvelutHelsingin seudun kauppakamari Maksuton neuvontapalvelu jäsenille Kauppakamarimme jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää maksutonta neuvontapalvelua mm. yrityksen laki- ja talousasioissa sekä vientikaupan asiakirjoihin liittyen. Voit ottaa suoraan yhteyttä Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehiin ja asiantuntijoihin. He vastaavat neuvontapalveluissa henkilökohtaisesti kysymyksiisi. Työsuhdeneuvonta palvelee numerossa (09) 2286 0250 klo 9–15, sähköposteihin vastataan klo 8-16 välillä.