Yhdistyslakiin käytännön toimintaa helpottavia muutoksia

21.02.2023

Yhdistyslakiin käytännön toimintaa helpottavia muutoksia

Eduskunta hyväksyi 13.1.2023 yhdistyslakiin eräitä muutoksia joilla on tarkoitus päivittää yhdistyslakia vastaamaan digitalisaation etenemiseen ja yksinkertaistaa yhdistyksen asioiden hoitamista. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi näitä muutoksia.

Liittymisasioiden delegointi toimihenkilölle

Jatkossa yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi delegoida jäseneksi ottamista koskevan päätöksenteon siten, että hallitus päättää hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä, joita hallitukselta tehtävän saavan tahon on sovellettava päätöksenteossa. Säännöksen perusteella hallitus voi oikeuttaa esimerkiksi tietyssä asemassa olevan yhdistyksen toimihenkilön päättämään tietyt vaatimukset täyttävien jäsenhakemusten hyväksymisestä.

Yhdistyksestä eroaminen

Yhdistyksen hallitus voi päättää, että eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus ja että ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti. Käytännössä muuna todisteellisena tapana eroilmoituksen toimittamiselle voi hallituksen päätöksellä tulla kyseeseen myös suullinen ilmoitus, jonka toimittaminen voidaan osoittaa riittävällä tavalla (esim. ääni- tai videotallenne).

Hallituksen päätökset kokousta pitämättä

Hallitus voisi päättämänsä menettelyn puitteissa päättää sille kuuluvasta asiasta kokousta pitämättä. Nykyisiä hallituksen kaikille hallituksen jäsenille olisi lähtökohtaisesti varattava mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn. Tästä voitaisiin poiketa lähinnä, kun päätöksenteon viivästymisestä voisi aiheutua olennaista haittaa yhdistykselle, mikä tulisi viime kädessä arvioitavaksi hallituksen yleisen tehtävän, huolellisuusvelvollisuuden ja vahingonkorvausvastuun sääntelyn perusteella. 

Ehdotuksen mukaan päätös olisi kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota kokousta pitämättä tehdyn hallituksen päätöksen asianmukaiseen dokumentointiin. Ehdotetun luotettavan varmentamisen vaatimuksen täyttäisi hallituksen jäsenten allekirjoitusten lisäksi myös muu riittävän luotettava ja pysyvästi säilytettävä sähköinen viesti (esim. vahvistus sähköpostitse). Päätöksenteon dokumentoinnin tarkempi sisältö ja toteuttamistavat ehdotetaan edelleen jätettävän yhdistyskäytännön varaan. 

Jäsen- ja liittoäänestyksen käyttö henkilövalintoihin

Voimassa oleva yhdistyslaki ei salli jäsen- tai liittoäänestyksen käyttöä hallituksen jäsenten valitsemiseen vaan päätösvalta kuuluu aina yhdistyksen kokoukselle tai valtuutetuille. 

Lain muutoksen jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten valinta voidaan tehdä myös jäsen- ja liittoäänestyksellä, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä kokouksessa taikka etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä.  

Kevennetty kirjanpito eli tilinpito

Pienimuotoista taloudellista toimintaa (liikevaihto alle 30.000 euroa) harjoittaville yhdistyksille tulee mahdolliseksi kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa kevyemmän talouden seurannan ja raportoinnin, tilinpidon, käyttöönotto. Kevyemmässä tilinpidossa taloudelliset tapahtumat on merkittävä tilinpitoon kassaperusteisesti aikajärjestyksessä ja ilman aiheetonta viivytystä. Kaikista tapahtumista tulee käydä ilmi niiden sisältö ja ajankohta. Lisäksi tilinpitoa soveltavassa yhdistyksessä on jatkuvasti pidettävä ajantasaista luetteloa yhdistyksen varoista ja veloista sekä huolehdittava siitä, että tilinpidosta saa tarvittavat tiedot mahdollisen verovelvollisuuden täyttämiseksi.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Kategoriat:Työelämä, Laki