Venäjän vientirajoitukset ja -pakotteet
09.3.2022
Artikkelin asiantuntijana on tullausasiantuntija ja tulliasioiden päällikkö Ville Raevuori DB Schenker Oy:stä.
Euroopan unioni ja Amerikan Yhdysvallat asettivat Venäjän federaatiolle helmikuun 2022 lopulla ennennäkemättömän laajat ja vaikuttavat vientirajoitukset ja -pakotteet. Kaksikäyttötuotteita ei saa viedä enää ollenkaan, ja lisäksi käytännössä pankkijärjestelmään kohdistuvat kiellot estävät maksuliikenteen Venäjältä. Tästä aiheutuu ulkomaankauppaan merkittäviä haittoja, kun maksuja tavaroista ei saa välitettyä myyjille Venäjän ulkopuolelle.
Uudet rajoitukset vaikuttavat heti myös jo ostettuihin ja maksettuihin tavaroihin. Uusissa yhteisissä pakotteissa on sekä tavarakatteeseen, tullinimikkeeseen, ostajayritykseen että henkilöihin liittyviä rajoituksia ja kieltoja.
Venäjää on koskenut joukko vientirajoitteita ja -kieltoja liittyen tiettyihin käyttötarkoituksiin jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä valtasi osia Ukrainasta. Uusimmat, 25.2.2022 voimaan tulleet pakotteet ja rajoitukset tunnetaan Euroopan neuvoston asetuksena 2022/328. Nämä pakotteet ja kiellot laajenivat koskemaan suurinta osaa Suomesta ja muualta Venäjälle vietäviä tavaroita. Samassa yhteydessä peruutettiin kaikki vanhat vientiluvat, joita oli voitu hakea vanhassa, vuoden 2014 asetuksessa 2014/833 mainituille tavaroille. Uusi asetus 2022/328 täydentää vanhaa. Yleisesti ottaen pakotteista vapaita tavararyhmiä ovat esimerkiksi vain elintarvikkeet, bulkkituotteet (kartonki) ja tavalliset henkilöautot.
Viimeisimmän EU-neuvoston asetuksen 2022/328 liitteessä VII selvitetään 63 sivun verran teknisillä termeillä ja kuvauksilla, millaiset tarvikkeet kuuluvat vientikieltojen piiriin. Näiden tuotteiden joukossa on sekä tavallisia teknisiä tuotteita että ns. kaksikäyttötuotteita. Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tavaraa tai palvelua, jota voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustusteollisuudessa tai sotilaallisen toimintakyvyn ylläpitämisessä tai kehittämisessä. Uuden asetuksen liitteen VII tuotekatteen lisäksi liitteessä IX ja X on lueteltu CN-nimiketasolla vientikiellon piirissä olevat tuotteet.
Viejällä yksin on suuri vastuu vientirajoitusten noudattamisessa. Viejän tulee tuntea tuotteensa ja kauppakumppaninsa, ostaja, mahdollinen loppukäyttäjä. Viejän tulee vientivalvonnan vaatimukset täyttääkseen sekä tuntea hyvin kauppakumppaninsa omistajat ja taustavaikuttajat että tietää oman tuotteensa tekniset ominaisuudet. Viejällä tulee olla esittää tarvittavat taustatarkistuksen toteutuksen asiakirjat, tekniset kuvaukset myydystä tuotteesta yms., jotta hän voi tarvittaessa todistaa viranomaiselle, että myyty tuote ei ole rajoitusten alainen eikä sitä ole myyty pakotteiden alaiselle ostajalle tai toimitettu pakotteiden alaiselle muulle vastaanottajalle toimitusosoitteeseen.
Vuonna 2014 annetussa neuvoston asetuksessa 833 on lueteltu joukko öljyn etsintään ja poraukseen liittyviä tavaroita (CN-nimikkeet). Näille tuotteille mahdollisesti Suomessa saadut vientiluvat on nyt peruttu. Tällaisten tavaroiden viejän pitää selvittää, voiko kyseiselle tuotteelle saada uutta myyntilupaa. Osa näistä tavaroista sisältyy kiellettyjen käyttötarkoitusten luetteloon.
Käytännössä voidaan todeta, että sekä neuvoston asetukseen 2014/833 että 2022/328 sisältyvät teollisuustuotteiden CN-tullinimikkeet sisältyvät kaikki uusimpien vientikieltojen piiriin. Niillä nimikkeillä kauppaa käyvien tulee olla yhteydessä ulkoministeriöön ja selvittää, onko tuotteelle mahdollista hakea uutta vientilupaa. Osa edellä mainituista rahtina Suomesta lähetetyistä tavaroista on ollut pysäytettynä Suomen rajalle uusien pakotteiden tultua voimaan lauantaina 26.2.2022.
Ulkoministeriön sivuilla on listattu pakotteet maittain.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien vaikutuksista
Keskuskauppakamarin, UM:n ja Suomen Pankin yhteinen striimi pakotteista 2.3.2022 klo 15
Venäjä-pakotteita koskeva striimi järjestetään maksuttomana Teams-tapahtumana ja vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu täällä mukaan.
Tilaisuuden ohjelma:
Avaussanat
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja Keskuskauppakamari
Tilannetieto Venäjän pakotteista ja niiden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin
Ilkka-Pekka Similä, osastopäällikkö, Kansainvälisen kaupan osasto, Ulkoministeriö
Mikael Ruotsi, lainsäädäntösihteeri, Ulkoministeriö
Tilanteen makrotaloudelliset vaikutukset
Juha Kilponen, osastopäällikkö, rahapolitiikka ja tutkimus, Suomen Pankki
Pakotteiden vaikutukset suomalaisten yritysten maksuliikenteeseen
Jussi Terho, päällikkö, yleisvalvontatoimisto, Suomen Pankki
Kysymyksiä ja keskustelua
Yhteenveto
Lenita Toivakka, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari
ATA Carnet
ATA Carnet: Mikäli yritys hakee väliaikaista vientiä, tulee hakijayrityksen tarkistaa, kuuluuko tuote / tuotteet pakotteiden alaisuuteen.
EU:n Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin, mutta tärkeintä ovat vaikutukset sotaisaan naapuriin
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka muistuttaa: ”Näillä läntisten maiden päättämillä pakotteilla ei sotaa lopeteta, mutta niillä vaikutetaan Venäjän sotilaalliseen kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä teknologiseksi osaajaksi. Pakotteiden tarkoitus on estää Venäjää kehittämästä ja uudistamasta yhteiskuntaansa. Erityisesti pakotteilla varjellaan sitä, ettei Venäjä saisi uuden ja kehittyneen teknologian muodossa apua sotatoimiinsa”, Toivakka sanoo.
Toivakan mukaan pakotteet osuvat Venäjään lujasti, mutta vaikutukset näkyvät maassa pidemmällä aikavälillä. Rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet sekä EU:sta että Yhdysvalloista ovat kovia ja ne syövät Venäjän keräämiä puskureita. Pakotteet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin myösvoimakkaiden teknologian vientikieltojen vuoksi.
”Pakotteiden tarkkoja vaikutuksia yrityksiin on vaikea arvioida, sillä ne vaikuttavat eri aloihin ja erikokoisiin yrityksiin hyvin eri tavalla. Venäjän kauppaa käyviin yrityksiin haittavaikutuksia voi kohdistua laajastikin rahoitus- ja vientipakotteiden takia. Kyse on mittavasta pakotepaketista, jonka toimet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin voimakkaiden teknologia- ja vientipakotteiden vuoksi.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen jakaa yritysten huolen tilanteen epävarmuudesta ja sen vaikutuksista eri toimialoihin.
– Koronakurjuuden jälkimainingeissa Ukraina-tilanne on kuin märkä rätti vasten kasvoja kaiken hyvin surullisen inhimillisen kärsimyksen ohella, Kohtanen sanoo.
