Tiedosta yrityksiin kohdistuvat huijausyritykset

Marko Silen, lakiasiainjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Tiedosta yrityksiin kohdistuvat huijausyritykset

Hyvin todennäköisesti useilta yrityksiltä on tänä kesänä yritetty huijata rahaa identiteettivarkaudella tai ilmoitustilaa myymällä. Huijauskuvioita on monenlaisia, kirjoittaa lakiasiainjohtajamme Marko Silen.

Tavanomainen huijaustapa on lähettää yritykselle lasku jonkin oikean yhteistyökumppanin nimissä, mutta laskun maksunsaajan tilinumero on muutettu.

Toinen tapa on se, että yrityksen taloushallintoon lähetetään sähköpostia yhtiön vastuuhenkilön nimellä ja pyydetään rahan maksamista tiettyä liiketoiminnan tarkoitusta varten. Viesti voi tulla esimerkiksi toimitusjohtajan hakkeroidusta sähköpostitilistä.

Yleensä tapauksia yhdistää se, että rikollisilla on ollut riittävästi tietoa uhriksi joutuneesta yrityksistä; tietoa sen alihankkijoista, avoinna olevista laskuista tai jopa toimitusjohtajan liikkeistä. Johtotason henkilöiden kannattaakin miettiä kuinka paljon esimerkiksi julkaisevat itsestään ja liikkeistään tietoa sosiaalisessa mediassa.

Tyypillinen tapa on myös se, että soitetaan yritykseen ja annetaan ymmärtää, että sillä on jo ollut ilmoitus jossakin hakemistopalvelussa. Eli kyse olisi ilmoituksen uusimisesta. Mitään ilmoitusta ei tietysti ole ollutkaan.

Tarinana voi olla myös yrityksen yhteystietojen tarkistaminen ja puhelussa johdatellaan sujuvasti saamaan myöntävä vastaus tilaukseen. Sinällään nämä hakemistopalvelut voivat olla olemassa, mutta niillä ei ole huomioarvoa; ainakaan laskun arvoista.

Näissä tapauksissa kannattaa välittömästi huijatuksi tultuaan reklamoida – todeta että yritys on erehdytetty tilaukseen ja sen takia sitovaa tilausta ei ole syntynyt ja laskua ei makseta. Karhuja näistä voi tulla mutta erittäin harvoin perintäprosessi etenee mihinkään.

Tekoälyn käyttö on tuonut huijauksiin uuden lisän (lue myös Viikon kysymys: Millaisia huijausyrityksiä yrityksiin kohdistuu tekoälyn avulla? | Helsingin seudun kauppakamari). Ennen kielivirheet paljastivat usein huijarin. AI ja käännösohjelmat tuottavat nyt aika lailla virheetöntä suomea. Tekoälyllä voidaan luoda hyvinkin uskottavat kotisivut tai tarinat. Olemattomat historiatiedot verkon palveluissa ja sosiaalisessa mediassa tai yrityksen rekisteröinnin puuttuminen (tarkistukseen voi käyttää esimerkiksi YTJ-palvelussa) voivat paljastaa vedätyksen.

Erityisesti yritysten taloushallintoa, kesätyöntekijöitä ja sijaistavia työntekijöitä olisi opettava terveeseen epäluuloon. Jos yhteistyökumppanin laskutusosoitteeseen ilmoitetaan muutos, on se syytä varmistaa yrityksestä suoraan. Samoin loma-aikoina on syytä ohjeistaa sijaiset erityiseen huolellisuuteen maksujen käsittelyssä ja myyntipuheluihin ja tarjouksiin vastaamisessa.

Marko Silen
lakiasiainjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut