Neuvontapalvelut: Riidanratkaisulauseke liikesopimuksissa – miksi se on tärkeä ja mitä sen laadinnassa kannattaa ottaa huomioon?

Pihla Riipinen, juristiharjoittelija, Helsingin seudun kauppakamari

Liikesopimuksia neuvoteltaessa riitatilanteisiin ei aina osata varautua, sillä yhteistyön alku sujuu usein hyvässä hengessä. Mahdolliset erimielisyydet on kuitenkin syytä ennakoida huolellisesti laaditulla riidanratkaisulausekkeella, joka voi säästää osapuolilta huomattavasti aikaa, vaivaa ja kustannuksia, kirjoittaa juristiharjoittelijamme Pihla Riipinen.

Miksi sopimuksiin kannattaa sisällyttää riidanratkaisulauseke ja mitä siihen yleensä sisältyy

Hyvin laadittu riidanratkaisulauseke helpottaa erimielisyyksien ratkaisemista ja antaa osapuolille mahdollisuuden päättää etukäteen muun muassa riidanratkaisutavasta, mikä vaikuttaa suoraan menettelyn kestoon, kustannuksiin ja julkisuuteen.

Jos riidanratkaisusta ei ole sovittu, riidan ratkaisee yleensä kansallinen tuomioistuin sovellettavien toimivaltasääntöjen tai kansainvälisten sopimusten perusteella. Erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa on tärkeää sopia riidanratkaisumenettelystä etukäteen, koska toimivaltaisen tuomioistuimen ja sovellettavan lain määrittäminen on usein monimutkainen ja aikaa vievä prosessi.

Tavallisesti riidanratkaisulausekkeessa sovitaan riidanratkaisutavasta, -paikasta, sovellettavasta laista sekä menettelyn kielestä.

Riidanratkaisutapa: tuomioistuin vai välitysmenettely?

Riidanratkaisutapa on tärkeä valita siten, että se soveltuu juuri kyseiseen sopimukseen. Tyypillisesti valinta tehdään tuomioistuinmenettelyn ja välitysmenettelyn välillä. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon muun muassa tuomion kansainvälinen täytäntöönpanokelpoisuus, kustannukset, käsittelyn nopeus ja salassapito.

Välitysmenettelyn edut tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna

Välitysmenettelyn etuja tuomioistuinmenettelyyn verrattuna ovat menettelyssä annetun tuomion kansainvälinen täytäntöönpanokelpoisuus, nopeus ja luottamuksellisuus. Suomalaisesta tuomioistuimesta saatu tuomio ei ole suoraan täytäntöönpantavissa muualla kuin Euroopan unionin alueella. Välitysmenettelyssä saatu tuomio on sen sijaan New Yorkin sopimuksen perusteella laajalti täytäntöönpantavissa. Esimerkiksi ulkomaankaupan sopimusten yhteydessä välitysmenettely onkin lähtökohtaisesti tästä syystä tuomioistuinmenettelyä parempi vaihtoehto.

Toinen välitysmenettelyn keskeinen etu on sen nopeus: FAI:n (Keskuskauppakamarin välityslautakunta – The Finland Arbitration Institute) -sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä tuomio on annettava yhdeksässä kuukaudessa ja nopeutetussa menettelyssä vain kolmessa kuukaudessa. Sen sijaan yleisessä tuomioistuimessa käsittely voi kestää useita vuosia – ainakin, jos käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen ja edelleen jopa korkeimpaan oikeuteen. Välitysmenettelyssä annettu tuomio on lopullinen, eli siitä ei voi valittaa.
Kolmas välitysmenettelyyn liittyvä etu on, että se on lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan salaista, kun taas tuomioistuinmenettely on lähtökohtaisesti julkinen. Vaikka tuomioistuimessakin liikesalaisuuksia voidaan suojata, välitysmenettely tarjoaa osapuolille laajemman salassapidon.

Myös tuomioistuinkäsittely voi olla toimiva vaihtoehto

Välitysmenettely ei kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenmukaisin riidanratkaisutapa kaikissa tapauksissa: tuomioistuinkäsittely on hyvä vaihtoehto kotimaisten ja pienemmän intressien riitojen ratkaisuun. Tämän tyyppisissä riidoissa tuomioistuinkäsittely voi olla kustannustehokkaampi vaihtoehto, sillä välitysmenettelyssä maksettavaksi tulevat hallinnointimaksu ja välitystuomarin palkkio saattavat nostaa riidanratkaisun kustannuksia verrattuna tuomioistuinkäsittelyyn.

Jos osapuolet päätyvät sopimuksessaan välitysmenettelyyn riidanratkaisukeinona, on suositeltavaa käyttää välitysinstituutioiden mallivälityslausekkeita.

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu

Riidanratkaisulausekkeessa voidaan myös sopia, että riita on ensin pyrittävä ratkaisemaan sovintomenettelyssä tai muussa vaihtoehtoisessa riidanratkaisumenettelyssä ennen kuin se voidaan saattaa välitysmenettelyn tai tuomioistuimen käsiteltäväksi. Esimerkiksi tuomioistuinsovittelu tai asianajajasovittelu tarjoavat usein nopeamman, joustavamman ja kustannustehokkaamman ratkaisuvaihtoehdon verrattuna oikeudenkäyntiin tai välitysmenettelyyn.

Lopuksi

Parhaassa tapauksessa sopimuksiin liittyvät erimielisyydet ratkeavat neuvotteluteitse. Aina näin ei kuitenkaan käy. Siksi on tärkeää varautua mahdollisiin riitatilanteisiin jo ennakolta laatimalla kuhunkin sopimukseen huolellisesti harkittu riidanratkaisulauseke – tarvittaessa asiantuntijan avustuksella.

Pihla Riipinen
juristiharjoittelija
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut