Planeettakestävyys yritysvastuuna ja kilpailuetuna

Planeettakestävyys yritysvastuuna ja kilpailuetuna

Planeettakestävyys ei ole enää irrallinen tavoite, vaan liiketoiminnan perusedellytys. Yritykset Etelä-Pohjanmaalla, kuten koko Suomessa, toimivat maailmassa, jossa luonnonvarojen rajat, ilmastonmuutos ja biodiversiteetin heikkeneminen vaikuttavat suoraan markkinoihin, kustannuksiin ja kysyntään. Kysymys ei siis ole siitä, investoidaanko kestävyyteen, vaan siitä, miten se tehdään kilpailukykyä vahvistaen.

Suomalaisilla yrityksillä on tässä vahva lähtöasema. Osaaminen, teknologia ja vastuullinen toimintakulttuuri ovat jo nyt valttikorttejamme. Kuitenkin siirtymä kohti planeettakestävää taloutta edellyttää merkittäviä investointeja: uusiin materiaaleihin, energiatehokkuuteen, kiertotalousratkaisuihin ja toimitusketjujen läpinäkyvyyteen. Näitä investointeja ei tehdä tyhjiössä, ne edellyttävät ennakoitavaa ja selkeää toimintaympäristöä.

Samalla on tunnustettava, että planeettakestävyys tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ne yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään kestävyyden ja kannattavuuden, ovat tulevaisuuden voittajia. Etelä-Pohjanmaalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta, rakentamisen uusia innovaatioita tai maatalouden kestäviä käytäntöjä.

Keskeinen kysymys on myös rahoituksen saatavuus. Kestävyyssiirtymä vaatii pääomaa, mutta monille yrityksille, erityisesti pk-sektorilla, rahoituksen ehdot ovat kiristyneet. Investointeja ei synny ilman luottamusta tulevaan ja ilman toimivia rahoitusmarkkinoita. Julkisen ja yksityisen rahoituksen on tuettava toisiaan: tarvitaan kannustimia, riskinjakomalleja ja instrumentteja, jotka mahdollistavat rohkeatkin uudistumishankkeet. Ilman riittävää rahoitusta hyvät tavoitteet jäävät helposti suunnitelmiksi.

Tällä hetkellä yritysten arkea leimaa kuitenkin kasvava sääntelytaakka. EU-tasolta ja kansallisesti tuleva sääntely on usein pirstaleista, päällekkäistä ja tulkinnanvaraista. Hyvää tarkoittavat tavoitteet voivat käytännössä hidastaa juuri niitä investointeja, joita tarvitaan kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi. Yritykset tarvitsevat selkeitä pelisääntöjä, eivät hallinnollista sumua.

Sääntelyn tehtävä ei ole ohjata yksityiskohtaisesti, vaan luoda reunaehdot, joissa markkina voi toimia tehokkaasti. Kun tavoitteet ovat kirkkaat ja mittarit yhtenäiset, yritykset pystyvät innovoimaan parhaat ratkaisut. Nyt liian moni toimija käyttää aikaa raportointiin ja tulkintaan sen sijaan, että keskittyisi kehittämiseen ja investointeihin.

Erityisesti pk-yrityksille nykytilanne on haastava. Resurssit eivät riitä jatkuvasti muuttuvan sääntelyn seuraamiseen ja soveltamiseen. Tämä on ongelma myös alueelliselle elinvoimalle: Etelä-Pohjanmaan vahvuus perustuu yrittäjyyteen, ketteryyteen ja käytännönläheisyyteen. Liiallinen byrokratia tukahduttaa juuri näitä vahvuuksia.

Ratkaisu ei ole sääntelyn purkaminen hinnalla millä hyvänsä, vaan sen järkeistäminen. Tarvitaan selkeyttä, ennakoitavuutta ja suhteellisuutta. Yksi sääntö, yksi tulkinta, ei useita päällekkäisiä vaatimuksia eri viranomaisilta. Lisäksi sääntelyn valmistelussa on kuunneltava yrityksiä aidosti, ei vain muodollisesti.

Jotta tämä potentiaali realisoituu, tarvitsemme toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan ja uudistumaan. Yritystoiminnan rajoitteiden purkaminen ei tarkoita vastuullisuuden heikentämistä, päinvastoin. Se tarkoittaa esteiden poistamista siltä, että yritykset voivat tehdä enemmän ja nopeammin kestävyyden hyväksi.

Suomi ei voi kilpailla sääntelyn määrällä, mutta voimme erottua sen laadulla. Selkeä, johdonmukainen ja yrityksiä tukeva sääntely on kilpailuetu, joka houkuttelee investointeja ja vahvistaa kasvua. Etelä-Pohjanmaa voi olla tässä suunnannäyttäjä: alue, jossa vastuullisuus ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä.

Lopulta kyse on tasapainosta. Tarvitsemme kunnianhimoiset kestävyyden tavoitteet, mutta myös rohkeutta luottaa yrityksiin niiden toteuttamisessa. Kun sääntely tukee eikä jarruta ja rahoitus mahdollistaa investoinnit, syntyy kasvua, työpaikkoja ja ratkaisuja, jotka kestävät sekä talouden että planeetan näkökulmasta.

Marko Orpana
toimitusjohtaja, Mäkelä Alu Oy
varapuheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari