Neuvontapalvelut: Vaihtelevan työajan sopimukset – mitä työnantajan tulee tietää

Neuvontapalvelut: Vaihtelevan työajan sopimukset – mitä työnantajan tulee tietää

Vaihtelevan työajan sopimukset tarjoavat joustavuutta sekä työnantajalle että työntekijälle, mutta niiden käyttöön liittyy tarkat lain asettamat ehdot. Työnantajan on varmistettava, että työvoimatarpeen arviointi, työsuhteen ehtojen selvittäminen ja työntekijän oikeudet toteutuvat asianmukaisesti. Säännökset koskevat muun muassa sairausajan palkkaa, irtisanomisajan korvausta, vuosilomaa ja lisätyön tarjoamista. Kun pelisäännöt ovat selvät, sopimus on sekä reilu että lainmukainen, kirjoittaa juristi Kati Mattinen.

Vaihtelevassa työajassa työntekijän kanssa sovittu työtuntimäärä ei ole kiinteä, vaan se vaihtelee sovittujen vähimmäis- ja enimmäistuntien rajoissa. Usein puhutaan myös tarvittaessa työhön kutsuttavista työntekijöistä tai nollatyösopimuksista.

Vaihtelevasta työajasta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työnantajan työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin mitä työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

Selvitys työsuhteen ehdoista

Työnantajan täytyy joko työsopimuksessa tai erillisessä kirjallisessa selvityksessä keskeisistä työsuhteen ehdoista kertoa, missä tilanteissa ja missä määrin sekä minä viikonpäivinä ja kellonaikoina työnantajalle yleensä syntyy työvoiman tarvetta.

Työnantajan täytyy oma-aloitteisesti tarkastella vähintään 12 kuukauden välein työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Tämän lisäksi työnantajan on osa-aikaisen työntekijän pyynnöstä annettava perusteltu mahdollisuus pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa.

Sairausajan palkka

Vaihtelevaa työaikaa tekevällä työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää muuten selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Irtisanomisajan palkka

Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Työntekijällä on siten oikeus saada vähintään viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän mukaan laskettu irtisanomisajan palkka. Korvausvelvollisuus ei koske alle kuukauden kestänyttä työsuhdetta.

Työntekijän suostumus lisätyöhön

Vaihtelevaa työaikaa tekevä työntekijä ei voi antaa rajoituksetonta lisätyösuostumusta esimerkiksi työsopimuksessa. Työvuoroluetteloon merkityn työn lisäksi lisätyötä saadaan teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.

Vuosiloma

Vaihtelevan työajan työntekijä on useimmiten 35 tunnin ansaintasäännön piirissä eli hänelle kertyy vuosilomaa niiltä lomanmääräytymisvuoden kuukausilta, joissa hänellä on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työsuhteen kestäessä vuosilomaa ei voi korvata lomakorvauksena, vaan työntekijä pitää vuosiloman ja hänelle maksetaan lomapalkkaa. Jos minään lomanmääräytymisvuoden kuukautena työntekijälle ei tule vähintään 35 työtuntia, hänelle ei kerry lomaa vaan hänellä on halutessaan oikeus vuosilomalain mukaiseen vapaaseen ja hänelle maksetaan prosenttiperusteinen lomakorvaus.

Lisätyön tarjoamisvelvollisuus

Työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä omille osa-aikatyöntekijöille ennen uuden työntekijän palkkaamista koskee myös vaihtelevan työajan työsopimuksella työskenteleviä työntekijöitä.

Syrjintäkielto ja henkilökuntaedut

Työnantaja ei saa pelkästään työajan pituuden vuoksi soveltaa osa-aikaisen työntekijän työsuhteessa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Työnantaja ei voi esimerkiksi jättää vaihtelevan työajan työsopimuksella työskentelevää työntekijää henkilökuntaetujen ulkopuolelle vain työaikaehdon perusteella. Työnantaja voi mahdollisuuksien mukaan suhteuttaa etuja työaikaan ja halutessaan laittaa kaikkiin uusiin työsopimuksiin ns. kynnysajan työsuhteen alkuun siten, että uudet työntekijät pääsevät edun piiriin vasta kynnysajan jälkeen.

Korvaus peruutetusta työvuorosta

Jos työnantaja peruuttaa sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta. Tämä soveltuu, jos työntekijällä ei ole muuten oikeutta palkkaa tai korvaukseen TSL 2:12 §:n, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.

Kati Mattinen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Helsingin seudun kauppakamarin juristit ja asiantuntijat ovat käytettävissäsi neuvontapalveluiden kautta. Hyödynnä jäsenetusi ja ota neuvontapalveluihin yhteyttä puhelimitse tai kysymyslomakkeella.