Neuvontapalvelut: Tekoälysisällön merkitseminen on nyt pakollista

Neuvontapalvelut: Tekoälysisällön merkitseminen on nyt pakollista

Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet astuivat voimaan elokuussa. Uusien velvoitteiden tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja estää harhaanjohtamista, manipulointia ja virheellisen tiedon leviämistä. Asetuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin, kirjoittaa juristimme Pihla Riipinen.

Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet astuivat voimaan 2.8.2026. Uusien velvoitteiden tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja estää harhaanjohtamista, manipulointia ja virheellisen tiedon leviämistä. Asetuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin.

Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien velvoitetta merkitä tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö määrätyissä tilanteissa. Käyttöönottajia koskevat avoimuusvelvoitteet koskevat käytännössä jokaista yritystä, joka julkaisee tekoälyllä tuotettua tai muokattua sisältöä.

Milloin tekoälysisältö pitää merkitä?

Syväväärennökset on aina merkittävä. Syväväärennöksellätarkoitetaan tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa kuvaa, ääntä tai videota, joka muistuttaa todellista tai todellisuudessa mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, tapahtumaa tai muuta kohdetta siten, että sisältö voi vaikuttaa aidolta.

Tekoälysisältö on merkittävä myös silloin, kun tekoälyn avulla tuotettu tai muokattu teksti julkaistaan yleisön tiedottamiseksi yleistä etua koskevassa asiassa. Yleistä etua koskevalla asialla tarkoitetaan yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta, joka vaikuttaa laajasti ihmisiin. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi terveys, ympäristö, turvallisuus ja julkishallinto. Tällaista tekstiä ei kuitenkaan tarvitse merkitä, jos teksti on ihmisen tarkastama tai toimituksellisesti valvottu ja julkaisulla on selkeä vastuutaho.

Kaikkea tekoälyllä tuotettua tai muokattua sisältöä ei siis tarvitse merkitä. Merkintävelvollisuutta ei synny esimerkiksi tavanomaisesta oikeinkirjoituksen ja kieliopin korjaamisesta, kevyestä teknisestä kuvankäsittelystä tai sellaisesta tekoälyllä luodusta kuvituksesta, joka ei täytä syväväärennöksen määritelmää.

Miten merkintä tehdään oikein?

Tekoälysisältö tulee merkitä selkeällä ja selvästi erottuvalla tavalla. Merkinnän tulee olla näkyvillä viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä. Merkitsemisessä voi käyttää EU:n kehittämiä kuvakkeita. Ladattavat kuvakkeet ja niiden tarkemmat käyttöohjeet löytyvät komission sivuilta.

Muista myös muut tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet

Tekoälyasetus sisältää myös muita avoimuusvelvoitteita. Tunteentunnistus- tai biometristä kategorisointijärjestelmää käyttävän toimijan on kerrottava järjestelmän käytöstä niille, joihin sitä käytetään. Tekoälyjärjestelmien tarjoajien on puolestaan kerrottava suoraan ihmisten kanssa vuorovaikutukseen tarkoitetun tekoälyjärjestelmän käyttäjälle, että hän asioi tekoälyn kanssa. Lisäksi tarjoajien on varmistettava, että järjestelmän tuottama tai muokkaama teksti, kuva, ääni tai video voidaan tunnistaa koneellisesti tekoälysisällöksi.

Lopuksi

Lisätietoa aiheeseen liittyen löydät esimerkiksi Euroopan komission ohjeistuksesta ja avoimuusvelvoitteita koskevalta usein kysytyt kysymykset -sivulta sekä Traficomin sivuilta. Myös kauppakamarin neuvontapalvelu tukee jäsenyrityksiä avoimuusvelvoitteiden noudattamisessa.

Pihla Riipinen
juristi
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut

Maksuton neuvontapalvelu jäsenille

Kauppakamarimme jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää maksutonta neuvontapalvelua mm. yrityksen laki- ja talousasioissa sekä vientikaupan asiakirjoihin liittyen. Voit ottaa suoraan yhteyttä Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehiin ja asiantuntijoihin. He vastaavat neuvontapalveluissa henkilökohtaisesti kysymyksiisi.

Työsuhdeneuvonta palvelee numerossa (09) 2286 0250 klo 9–15, sähköposteihin vastataan klo 8-16 välillä.