Kesä kasvattaa
Lapset kasvavat kesän aikana, mutta tuliko meille aikuisille kasvun paikkoja kesältä, Suomen superlyhyen matkailusesongin ajalta?
Toivottavasti karavaanarit eivät kiristäneet kesälomalaisen hermoja tienpäällä tai paikka paikoin huonokuntoiset tiet ja tieverkkoa korjaamaan kiirehtineet asfalttimiehet nopeusrajoituksineen? Olisi mukava kuulla, että asiakaspalvelijan epätäydellisestä kielitaidosta huolimatta, onnistuit asioimaan ravintolassa ja kaupan kassalla muistaen, että ei se omakaan kielitaito Kreikassa ollut aivan sitä priimaa. Huikkasit heipat lähtiessäsi aivan kuten muulloinkin.
Suomen suvi on kuin pikakelauksella tykitetty improteatterin esitys: Kaikkea pitää saada mahtumaan, eihän loma muutoin ole oikea loma. Suomessa kesälomakausi on viheliäisen lyhyt, minkä olemme mielestäni itse keinotekoisesti lyhentäneet entisestään. Ikuisena kiistakapulana on koulujen kesäloman siirtäminen. Viime marraskuussa jälleen yksi kansanedustaja teki toimenpidealoitteen koululaisten kesäloman siirtämisestä alkamaan kaksi viikkoa myöhemmin ja päättymään elokuun lopussa.
Edustaja Stranmanin (ps.) aloitteessa on viisautta, mutta vastarintaa on perusteltu milloin kauniin alkukesän menettämisestä, lasten jaksamiseen ja kiukkuisiin opettajiin. Harva on pysähtynyt pohtimaan myönteisten lomavaikutusten tutkittua kestoa, mikä on vain kaksi viikkoa! Olisi syytä ennemminkin panostaa laadukkaaseen ja palauttavaan arkeen sen sijaan, että ladataan kaikki panokset kesälomaan, kun sen hyöty on taputeltu kahdessa viikossa – oli loma minkä pituinen tahansa. When there’s a will, then there’s a way. Just saying.
Vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä teetti tutkimuksen kesälomien siirron vaikutuksista. Selvityksen mukaan siirto lisäisi niin työllisyyttä ja matkailusta saatavia tuloja ainakin 219 miljoonalla eurolla. Tulot kasvaisivat selvityksen mukaan etenkin elokuussa.
Toinen aspekti on, että me emme voi Suomessa enää ummistaa silmiä siltä, että jos rajun säästökuurin jälkeen ei ole enää, mistä säästää, tulee hankkia lisätienestejä. Tuolloin yksi helpoimmista tavoista nähdäkseni olisi, että pidennetään sesonkia ainakin elokuun loppuun, jolloin voimme palvella aiempaa paremmin kansainvälisiä turisteja. Vaikka kotimaan matkailulla on ollut vankka asema Suomessa, tulisi meidän ilman muuta poimia taskuun ulkomaalaisten matkailijoiden maahan jättämät tulot, sillä ihan pikkurahoista ei puhuta. Vuonna 2019, ennen pandemiaa, ulkomaalaiset jättivät Suomeen 5,3 miljardia euroa. Tuolla summalla on painoarvoa kansantalouden kassakriisissä, puhumattakaan siitä, mitkä mahdollisuudet ovat saamapuolta kasvattaa lomien siirtämisellä ja palveluiden avoinna pitämisellä.
Elinkeinoelämän edustajana haluan muistuttaa, että kyse ei ole vain yritysten buustaamisesta, vaan myönteisestä aluevaikutuksesta: yritykset palkkaavat ihmisiä ja saamme lisää verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.
Nyt on meillä kaikilla kasvun paikka.
Petra Piironen
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
