Katse teihin 

Katse teihin

Tiet ja liikenneinfra herättävät meissä useimmissa voimakkaita mielikuvia. Teiden heikko kunto on ollut puheenaineena myös muutamissa valiokunnissamme alkuvuoden aikana. Etelä-Pohjanmaalla on Tilastokeskuksen vuoden 2019 lukujen mukaan 407 km valtateitä, 420 km kantateitä, 717 km seututeitä ja 3021 km yhdysteitä. Siinä on muuten paljon hoidettavaa ja ylläpidettävää. 

Eteläpohjalaiset kuljetusyritykset ovat suoria kärsijöitä teiden heikon kunnon vuoksi. Välillisesti teiden heikko kunto nostaa logistiikkakustannuksia ja pidentää kuljetusaikoja, jolloin kärsijöinä ovat myös kaikki teollisuus- ja kaupan alojen yritykset. Alueella tuotetaan mm. ”puolen Suomen ruoat”, joten toimiva liikenne on meille välttämättömyys. 

Kaikki on tietenkin kiinni rahasta. Alueellisesti teiden rahoitukselle voidaan tehdä hyvin vähän, sillä rahoituksesta päätetään poliittisesti valtakunnan tasolla. Kevään kehysriihessä rahoitusta suunnataan vihreän siirtymän tukemiseen mm. TKI-investoinneilla, mikä on ilman muuta hyvä asia. Huono asia on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa kohdistuvat 127 miljoonan euron leikkaukset. Pelkään, että viimeksi mainittu tulee valitettavasti näkymään myös Etelä-Pohjanmaan liikenneinfrassa. 

Huonokuntoinen asfaltti, teiden painorajoitukset, kiertotiet yms. ovat myrkkyä päästövähennyksille samalla, kun liikenteen päästöjä pitäisi leikata. Puuttuva rahoitus lisää teiden korjausvelkaa samalla, kun Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat bitumin ja sitä kautta asfalttipäällysteen hinnan nousut vähentävät entisestään päällytyskilometrien määrää niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessakin. 

Olemme viime vuosina saaneet läpi muutamia hyviä tiehankkeita, mutta emme voi tyytyä siihen, että niiden jälkeen hankekarttamme näyttää pelottavan tyhjältä. Jotta hankkeisiin voidaan saada rahoitusta, on niille oltava suunnitelmat valmiina. Suunnittelu vaatii myös jatkuvaa rahoitusta sekä riittäviä henkilöresursseja ELY-keskukselle. Kaikkien Eurooppalaiseen TEN-T liikenneverkkoon liittyville väylille voidaan hakea Eurooppa-tasoista rahoitusta. Tähän verkkoon kuuluu mm. päärata sekä Kaskisten ja Pietarsaaren satamat. Lisäksi EU:n CEF2 (CEF = Connecting Europe Facility) rahoitusta on saatavilla niin ydinverkon kuin kattavankin verkon kohteille. CEF rahoitus rakentaa, kehittää, modernisoi ja saattaa valmiiksi Euroopan laajuisia liikenne- energia- ja digitaalisia verkkoja sekä auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. 

Suomen tulee käyttää EU:n rahoitusohjelmia nykyistä aktiivisemmin. Tämä vaatii edellä kuvattua suunnitelmavalmiutta sekä kansallista rahoitusta. Poliitikkojen pitää herätä huomaamaan yritysten tarve paremmalle logistiikalle, eikä Läntisen-Suomen merkitystäkään Suomen huoltovarmuudelle saa unohtaa. Tätä viestiä me viemme yhdessä Etelä-Pohjanmaan Liiton, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien, SKAL:n, INFRA Pohjanmaan ja muiden toimijoiden kanssa eteenpäin. 

Hyvää kevään jatkoa! 

Tomi Kohtanen

toimitusjohtaja

+358 50 5062755

Kategoriat:Pääkirjoitus, Liikenneinfra