Unicolla ei katsota kansalaisuutta. Kansainvälinen työyhteisö nähdään positiivisena tekijänä, ja hyvällä työilmapiirillä kilpaillaan osaajista jatkossakin.
Vaikka Etelä-Pohjanmaalla valmistetut kalusteet ovat monessa uudessa eteläpohjanmaalaiskodissa jo harvinaisuus, tunnetaan Etelä-Pohjanmaa edelleen puusepänteollisuudestaan. Ala työllistää maakunnassa edelleen merkittävästi, mutta osaavien työntekijöiden löytämisessä riittää haasteita.
Vuonna 1994 Seinäjoelle Saaristen veljesten, Pasin ja Petrin perustaman Unico Finland Oy:n seinät tulivat vastaan nopeasti. Ilmajoellakin käytiin välissä ja uusia toimitiloja etsittiin ympäri maakuntaa, kunnes sopivat löydettiin Kauhavalta, jossa nykyinen pääkonttorikin sijaitsee. Sittemmin yksiköitä on avattu Lapualle, Kankaanpäähän ja toinen yksikkö Kauhavalle. Investointeja on tehty tasaiseen tahtiin, mutta tilatarpeet eivät ole enää hetkeen olleet agendalla, osaajien löytäminen sen sijaan on.
Kilpailu työvoimasta on kovaa, puuala mielletään matalapalkka-alaksi.
Osaajien löytäminen huonekaluteollisuuteen on vaikeutunut merkittävästi, ja Ilman ulkomaalaistaustaisia emme pärjäisi. Likimain kaikki viimeksi taloon tulleet ovat olleet taustaltaan kansainvälisiä, kertoo henkilöstöpäällikkö Minna Pohjus Unico Finland Oy:stä. Yhtenä syynä tähän on se, että huonekaluteollisuus nähdään usein matalapalkka-alana suhteessa kilpaileviin teollisuudenaloihin. Esimerkiksi metalliteollisuudessa lähtö palkat ovat osittain paremmat, Pohjus täsmentää.
Valtaväestöön kuuluvia hakeutuu töihin enää lähinnä kesätyöntekijöiksi. Osaajat tulevat myös aina vain kauempaa ja esimerkiksi Itä-Eurooppalaisten määrä on vähentynyt merkittävästi. Esimerkkinä Pohjus mainitsee virolaiset, joita oli aiemmin Unicolla töissä useita, nyt vain yksi.
Deniss Martjusovs pitää työstään, mutta osaajien virta Suomeen on hänen synnyinmaastaan Latviasta elintason nousun myötä tyrehtynyt.
Unicolla työskentelevä Deniss Martjusovs on huomannut saman trendin. Hän on kotoisin Latviasta ja arvelee, ettei hänen kotimaastaan löydy enää Suomeen työvoimaa. 1980–1990 luvulla syntyneet halusivat vielä lähteä paremman elämän ja elintason toivossa ulkomaille, mutta nyt nuorten fokus on elämän rakentamisessa Latviaan, jossa elintaso on nykyään hyvä. Ulkomailla saatetaan käydä lähinnä opiskelemassa ja hakemassa kokemusta, Martjusovs pohtii. Myös suomen kieli ja maantieteellinen etäisyys saattavat kauhistuttaa latvialaisia ja suuntana on useimmiten esimerkiksi Saksa.
Martjusovs itse arvostaa Unicon kansainvälistä ilmapiiriä. Työskentely kansainvälisessä työpaikassa on parasta mitä voi toivoa, ilmapiiri on rento ja salliva, Martjusovs täsmentää.
Pohjus komppaa Martjusovsia ja kertoo, että Unicolla työilmapiiri on tärkein kilpailutekijä. Unicolla pidetään myös huolta henkilöstöstä. Pohjus arvelee, että Unicolla työntekijät pysyvät keskimääräistä paremmin ja henkilökunnasta löytyy osaajia, jotka ovat tulleet työilmapiirin perässä Unicolle toisesta saman alan tehtaasta.
Unicon asennoitumista työvoimapulaan voisi kuvailla sanalla ”rohkea”.
Unico on rekrytoinut rohkeasti kansainvälisiä osaajia taustaan katsomatta. Tällä hetkellä työntekijöistä noin kolmasosalla juuret ovat maailmalla, ja tuotannossa osuus on tätäkin suurempi. Työntekijöitä on eri puolilta Eurooppaa, Lähi-Idästä ja Aasiasta, kaikkiaan kolmestatoista eri maasta, täsmentää Pohjus.
Kansainväliset osaajat Unicolla 2023
Vuonna 2015-2016 Suomeen tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita Irakista ja Afganistanista, joista osa myös Etelä-Pohjanmaalle. Kauhavalle perustettiin tuolloin vastaanottokeskus, josta tarjottiin meille muutamaa ”hyvää tyyppiä”, Pohjus alustaa. Työvoimapula oli meillä haasteena tunnistettu ja työvoimaa tarjottiin, joten rohkeasti lähdimme asiasta keskustelemaan yhdessä johdon kanssa. Ratkaiseva tekijä oli vastaanottokeskuksen silloisen johtajan, Ilkka Peuran suositukset. Vahvojen suositusten varassa uskallettiin lähteä rekrytoimaan, vaikka epävarmuuttakin oli havaittavissa, Pohjus jatkaa.
Sänkyjä lähtee Kauhavalta maailmalle kolmisen sataa päivässä. Se on määrä, joka edellyttää tekijöitä, näppäriä käsiä ja hyvää fysiikkaa, kertoo Pohjus. Irakilaisista viisi on edelleen meillä töissä, joten suositukset osuivat oikeaan ja rohkea rekrytointi näyttää onnistuneen erinomaisesti. 2022 alkaneen Ukrainan kriisin seurauksena meille on yhtä lailla rekrytoitunut jo useita ukrainalaisia.
Rohkeasti olemme olleet mukana sekä rekrykoulutuksissa että suorassa kansainvälisessä rekrytoinnissa, lähinnä Baltian maista. Sopivien osaajien löytäminen on ollut sieltäkin kiven alla, toteaa Pohjus.
Nopeiden tekijöiden käsissä viimeistelynaulain liukuu vauhdikkaasti 120 senttisen sänkyrungon ympäri. Haider Ibrahim työssään Unicolla.
Kansainvälisyys on toki tuonut mukanaan myös haasteita, tai ainakin pohdittavaa. Vaikka työntekijät viihtyvätkin töissään hyvin ja työilmapiiri on yksi Unicon menestystekijöistä kilvassa työntekijöistä, myöntää Pohjus, että työntekijöiden halukkuus oppia kieltä voisi olla parempi. Liiaksi tyydytään siihen, että pärjätään englannilla. Mutta avaisihan se aivan toisella tavalla ovia suomalaiseen yhteiskuntaan, jos suomen kielen taito olisi hallussa, Pohjus tiivistää.
Olemme yrittäneet tarjota kieliopintoja töiden yhteyteen, mutta kiinnostus on ollut valitettavan vähäistä. Pohjus näkee kuitenkin, että työntekijät ovat integroituneet hyvin paikalliseen elämänmenoon ja useimmilla on harrastuksia sekä paikallisia tuttavia.
Apua on saatavilla ja yhteistyöllä selvitään
Vaikka pulaa työvoimasta on ollut, toistaiseksi on selvitty, ehkä juuri hyvän työilmapiirin ansiosta, arvelee Pohjus. Likimain viikoittain meillä käy täällä ihmisiä kyselemässä töitä ja sana hyvästä työnantajasta näyttää kiirineen ainakin ympäri Kauhavaa ja maakuntaa, usein ulkomaille asti. Nykyiset työntekijät vinkkaavat kyllä hyvistä tyypeistä, jos osaajista on pulaa, Pohjus lisää.
Ilahduttavaa on ollut huomata, että kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien työllistämiseen on saatavilla paljon apua. Myös alueella toimivien yritysten välinen yhteistyö toimii ilahduttavasti rekrytoinneissa. Yleensä kyselemme naapuriyrityksestä hakijan taustoista ja työmotivaatiosta, jos hakija on vaihtamassa meille. Varmasti tämä edistää myös hyvien tekijöiden pysymistä alueella, Pohjus toteaa.
Pohjus myöntää, ettei tilanne työvoimansaannin osalta ole kaikkialla yhtä ruusuinen. Pienten yritysten on vaikeampi lähteä rekrytoimaan ulkomailta tai ottaa töihin kielitaidotonta. Ajallisia tai taloudellisia resursseja ei yksinkertaisesti ole, kun yrittäjä itse on samalla työntekijä, henkilöstöpäällikkö sekä markkinointijohtaja.
Pohjus kehottaakin pk-yrityksiä etsimään rohkeasti apua, mikäli kansainvälinen työvoima on ajankohtaista. Maakunnassa on tarjolla paljon palveluita, joista voi olla apua ensimmäisen kansainvälisen osaajan löytämiseen tai esimerkiksi perehdyttämiseen. Monilla on jo osaamista kansainvälisestä rekrytoinnista, joten kokemustakin maakunnan yrityksistä löytyy.
Tietoa Unicosta
Perheyritys, jonka juuret ulottuvat aina 1950 luvulle, Unico Finland Oy perustettu 1994.
Valmistaa mm. vuoderatkaisuja, sohvia ja lepotuoleja.
Liikevaihto noin 21 miljoonaa euroa.
Henkilöstö n. 120 henkilöä, joista kolmasosa maahan muuttaneita.
www.unico.fi
Teksti: Tuomas Männistö, Menestystä kansainväliseen rekrytointiin -hanke*
Kuvat: Iryna Volynska
*hanketta on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta