Teuvan Äystöltä oppia kansainvälisten osaajien houkutteluun ja pitämiseen
Kasvihuoneviljely on yksi niistä toimialoista, jossa osaajapula on jo pitkään ollut osa arkea ja yritysten strategista suunnittelua. Siitäkin huolimatta, että kasvihuoneviljely on saanut viime vuosina negatiivista mediahuomiota ulkomaalaisiin osaajiin liittyen, löytyy alalta yrityksiä, jotka kelpaavat malliesimerkiksi onnistuneesta HR-työstä sekä työnantajamielikuvan kehittämisestä. Yksi näistä yrityksistä sijaitsee Teuvan Äystöllä.
Matti Tamsi Oy, tuttavallisemmin Tamsin puutarha on työllistänyt kansainvälisiä osaajia jo reilut 10 vuotta. Kilpailu työvoimasta on pakottanut uudistautumaan, kehittymään ja kansainvälistymään, osin jo muita toimialoja aiemmin. Ensin on pohdittu keinoja lisätä työhyvinvointia ja vahvistaa työntekijöiden työkykyä. Tässä on onnistuttu, työssä viihdytään ja Tamsilla onkin juhlittu monet eläkekahvit vuosikymmenten mittaisten urien päätteeksi.
Työkyvyn vahvistamisen ohella on ollut pakko kehittää työnantajamielikuvaa
Sanotaan, että työnantajamielikuva nousee yrityksen sisältä, arjesta ja organisaatiokulttuurista. Matti Tamsi Oy on tästä malliesimerkki. Työhyvinvointiin ja työnantajamielikuvaan on panostettu strategisesti, jo pitkään. Osa riittävän työvoiman varmistamista on nykyisen työvoiman työkyvystä huolehtiminen, sillä kasvihuonetyössä työasennot ja ergonomia ovat tärkeitä. Tähän vaikutetaan paitsi hyvillä työvälineillä, muun muassa myös tehtäväkierrolla.
Tehtäväkierto saa varauksettoman tuen myös työntekijöiltä, kertovat mukaan keskusteluun liittyneet thaimaalaistaustaiset Anong Syrjälä, Somying Chaikong ja Piyada Sithaptim. He kertovat hymy kasvoillaan huolenpidosta, joka korostuu heidän mukaansa pieninä arjen tekoina. Omistajat ovat läsnä ja työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja reilusti.
– Meillä jokainen saa valita itse sopivat työvaatteensa, kesällä on tarjolla kivennäisvettä, jäätelöä ja suolaista purtavaa, jotta työntekijöiden nestetasapaino säilyy myös kuumimpina kesäpäivinä, Anong listaa. Onhan meillä perjantaipullat ja erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tempauksiakin, Maarit täydentää.
Viime vuosina myös ulkomaalaistaustaiset työntekijät on saatu paremmin mukaan työhyvinvointikampanjoihin. Päivittäiseen ohjelmaan ovat vuodesta 2006 alkaen kuuluneet myös ohjatut taukojumpat, joita Maarit Tamsi ohjasi itse toimiessaan tuotannon- ja työnjohtajana vuosina 2006–2011. Vielä nykyäänkin hän osallistuu taukojumppiin paikalle sattuessaan, vaikka hänen omat tehtävänsä ovatkin siirtyneet enemmän tuotantotiloista toimistolle.
Tärkeä osa työympäristöä kasvihuoneissa ovat varjoverhot, jotka peittävät auringolta ne kohdat, joissa työ tapahtuu. Kasvihuoneilla kävellessä huomio kiinnittyy myös humiseviin tuulettimiin, jotka varjoverhojen lailla pyrkivät pitämään lämpötilan kurissa. Kuumuutta ei voi olla huomaamatta nytkään, vaikka vierailupäivämme osuukin viileähkölle kevätpäivälle. Suosikkityöpiste kesällä onkin monelle työntekijälle pakkaamo, mukavan viileä turvasatama keskellä kuumaa ja kosteaa kasvihuoneiden seittiä. Myös taukoja pidetään kesällä enemmän ja oma taukotila löytyy joka osastolta.
Jokainen työntekijä on myös rahastosijoittaja
Motivoitunutta henkilökuntaa palkitaan myös taloudellisin kannustimin. Matti Tamsi Oy:n oma erikoisuus on henkilöstörahasto. Siihen kuuluvat kaikki yli puoli vuotta yrityksessä työskentelevät ja rahastoon on ohjattu vuosittain 5 % liiketuloksesta. Varat on sijoitettu pitkän aikavälin tasaiseen tuottoon tähtäävällä tavalla ja jokainen rahaston jäsen pääsee reaaliaikaisesti seuraamaan oman osuutensa kehittymistä. Rahastosta on mahdollisuus nostaa vuosittain 15 % ja työsuhteen päättyessä osuus maksetaan ulos kokonaisuudessaan. Eläkkeelle siirtyvän on mahdollisuus jyvittää nostot enintään neljälle vuodelle.
– Rahasto kannustaa työntekijöitämme suunnittelemaan talouttaan ja tutustuttaa kansainvälisetkin osaajat sijoitustoimintaan, toteaa Maarit Tamsi.
Millaisia vinkkejä ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen?
Kierroksemme on loppupuolella ja istahdamme varsin modernien toimistotilojen mukaville nojatuoleille. Keskusteluun liittyvät toimitusjohtaja Sakari Tamsi sekä myyjä Kalle Tamsi, myös he vannovat onnistuneen työnantajamielikuvan nimeen.
– Työntekijäpula on alalla tuttu haaste, liikutaan sitten missä päin Suomea tahansa, toteavat Matti ja Sakari yhteen ääneen.
– Meillä pitovoima ja yrityksen maine tulevat suoraan strategista. Työhyvinvointi, työturvallisuus, viihtyisä työympäristö ja joustavuus tulevat puolestaan arvoistamme, toteaa Sakari. Ehkä pitovoiman takia työntekijäpula on näyttäytynyt meillä oikeastaan vähän viiveellä, Sakari summaa. Niin tai näin, hyvä työnantajamielikuva ei ole Tamsin kohdalla sattumaa vaan suunnitelmallisesti toteutetun työn tulos.
Mutta mitkä ovat Tamsien vinkit muille työnantajille, jotka suunnittelevat kansainvälisten osaajien palkkaamista?
– Tärkein asia on hyvä perehdytys, olipa työntekijä kotoisin mistä tahansa. Perehdyttämiseen on hyvä panostaa, vaikka se viekin enemmän aikaa maahan muuttaneen kohdalla, kertoo Maarit Tamsi. – Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu ja molemminpuolinen luottamus on jalkautettava strategiasta myös käytäntöön. Kohdatuksi ja kuulluksi tullut työntekijä haluaa antaa takaisin ja viihtyy meillä pitkään, sanoo Maarit.
Luonnollisesti vieraat kulttuurit ja kielitaidon puute luovat arkeen myös haasteita, niistä selvitään kärsivällisyydellä ja tunnistamalla kulttuurisia koodeja, esimerkiksi se, että työntekijä nyökyttää ymmärryksen merkiksi, ei vielä tarkoita, että asia on oikeasti sisäistetty.
– Kun ongelman tunnistaa, sen kanssa osaa toimia, opastaa Maarit.
Entäpä ikuinen keskustelu suomen kielen taidosta ja sen puutteesta?
– Tamsilla sen voi hetkeksi unohtaa. Viitenä viime vuonna on ollut tarjolla työpaikalla järjestettävä suomen kielen kurssi. Ryhmä on kokoontunut vuodesta riippuen 1-2 kertaa viikossa ja osallistua on saanut työajalla, kertoo Maarit Tamsi. Osallistumishalukkuus on ollut suurta ja kielitaito on nähty Tamsilla niin tärkeänä pääomana, että suomalaistaustaisille työntekijöille on järjestetty vastaavasti englannin kielen kurssi. Englanninkurssilla osa yrityksen sisäisiä ohjeita ja perehdytysmateriaaleja on käännetty ja käyty lävitse englanniksi, joten kurssin sisältö on ollut hyvin käytännönläheistä ja myös työssä helposti hyödynnettävissä.
– Kielitaitoa ei muutenkaan nähdä Tamsilla erityisenä ”peikkona”, ja talosta löytyy aina tulkkausapua. Työtehtäviin perehdyttämisessä hyödynnetään talossa pidempään työskennelleitä ja perehdyttämisestä saa myös palkanlisää. Kehityskeskustelut ja muut vaativatkin tilanteet saadaan vedettyä sujuvasti läpi, Tamsi kertoo. Jonkin verran hyödynnetään myös esimerkiksi käännösmateriaaleja. Niitä voisi olla saatavilla useammallakin kielellä, mikäli osaajista halutaan kilpailla, Maarit toivoo.
– Töitä tehdään sekaporukassa ja jos ei osata englantia eikä suomea, kysytään kaverilta tai viitotaan käsillä, lisää Anong, työkavereiden nyökytellessä ja pidätellessä hymyään.
Aisteja hivelevän kierroksemme päätteeksi saavumme puutarhan uusimmalle osastolle itäiseen yksikköön. Merkille pantavaa on hiljaisuus. Uudet tuulettimet pitävät vähemmän meteliä ja jääsalaatin lehtien rapinan työntekijöiden käsissä voi kuulla. Ukrainalaistaustainen kuvaajamme Iryna löytää nopeasti juttuseuraa, Halyna Osadcha ja Nataliia Sorochenkova ovat kotoisin samalta alueelta Itä-Ukrainasta. Myös he kehuvat auliisti työpaikkaa, siitäkin huolimatta, että osa varjoverhoista on pudonnut uudenkarheilta pinnoilta ja lämpötila hallissa on noussut pari astetta normaalia korkeammalle.
Kuvaajamme Iryna kertoo kotimatkalla, että työskentelisi mielellään tällaisessa paikassa. Minä puolestaan jään pohtimaan, kuinka nämä maakuntamme malliesimerkit saadaan käännettyä alueen yritysten eduksi globaalissa osaajakilvassa.
Tietoisku:
– Viljelyala noin 2,7 hehtaaria. Pääasiassa salaattia, persiljaa, rucolaa ja tilliä.
– Liikevaihto 7,4 miljoonaa euroa (1.12.2021-31.11.2022).
– Tuotanto jaettuna kolmeen yksikköön, joilla oma esimies. Yksiköt jakautuvat lisäksi 13 tuotantoyksikköön, joissa kussakin oma yksikönjohtaja ja henkilökuntansa.
– Työntekijöitä sesongista riippuen noin 60-80, joista 20-30 ulkomaalaistaustaista.
Teksti: Tuomas Männistö, Menestystä kansainväliseen rekrytointiin -hanke*
Kuvat: Iryna Volynska
*hanketta on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta