Takaisinsaantivaatimukset lisääntyvät

Neuvontapalvelut: Takaisinsaantivaatimukset lisääntyvät

Yritysten konkurssien määrä on syksyllä 2025 nousemassa koko 2000-luvun ennätykseen. Konkurssien lisääntyessä myös niin sanotut takaisinsaantivaatimukset ja niihin liittyvät kysymykset ovat alkaneet nousta esille, kirjoittaa lakiasiainjohtaja Marko Silen.

Mikä on takaisinsaanti?

Takaisinsaannilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla konkurssiin tai saneeraukseen joutuneeseen yritykseen pyritään palauttamaan varoja. Yritysten on syytä tunnistaa tiettyjä riskitilanteita, jos esimerkiksi talousvaikeuksiin joutunut asiakas tarjoaa normaalista poikkeavia maksuvälineitä ja järjestelyitä. Riskinä on, että yritys joutuu myöhemmin palauttamaan suorituksen tai esineen konkurssipesälle.

Takaisinsaantiperusteet

Takaisinsaantia sääntelee laki takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991, takaisinsaantilaki). Takaisinsaantilaissa tarkoitettuja takaisinsaantiperusteita ja takaisinsaantiaikoja on useita. Lain 5 §:ssä on ns. yleinen takaisinsaantiperuste. Yritysten välisessä kaupankäynnissä velan maksun peräytymistä koskeva takaisinsaantilain 10 § on kuitenkin useimmiten esillä oleva takaisinsaantiperuste.

Takaisinsaantilain 10 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää [konkurssihakemuksen päivä] peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena.” Erikseen on vielä tiukennettu lähipiirille (puoliso, sukulaiset jne.) suoritettua maksua koskevia ehtoja. Lähipiirimaksuissa takaisinsaantiaika on kolmen kuukauden asemesta kaksi vuotta.

Epätavallinen maksuväline

Epätavallinen maksuväline on kyseessä, kun velallinen antaa velkojalle vaikkapa käyttöomaisuuttaan velan maksuksi. Kannattaa selvittää velallisen taloudellinen tilanne, kun maksuksi tarjotaan muuta omaisuutta kuin rahaa. Oikeuskäytännössä epätavalliseksi maksuvälineeksi on katsottu mm. kulkuneuvot, erilaiset käyttöomaisuuskoneet ja -työkalut sekä kauppa- ja tukkuliikkeiden varastostaan maksuksi antamat kauppatavarat. Toisaalta rakennusalan yrityksen velkojalleen suorittamaa maksua talletustodistuksilla ja joukkovelkakirjoilla ei pidetty epätavallisena maksuvälineenä, koska niitä käytettiin yleisesti maksuvälineinä rakennusalalla. Tapauksessa KKO 2021:48 kioskin vaihto-omaisuuden käyttäminen maksuna määrättiin peräytymään.

Ennenaikainen maksu

Ennenaikaisesta maksusta on kyse, kun maksu suoritetaan ennen alkuperäistä eräpäivää. Lainakin, vaikka se olisi irtisanottu lainaehtojen mukaisesti, on usein tässä merkityksessä ennenaikaisesti maksettu. Tapauksessa KKO 2024:26 korkein oikeus peräytti konkurssipesään maksetut pääomalainat, koska katsoi, ettei niiden maksulle ollut vielä perustetta.

Pesän varoihin nähden huomattava suoritus

Pesän varoihin nähden huomattava suoritus on yleinen perustelu maksun takaisinsaannille ja samalla hyvin tulkinnanvarainen käsite. Takaisinsaantilakia koskevassa hallituksen esityksessä viitataan Ruotsin oikeuskäytäntöön, jonka mukaan noin 10 % pesän varoista on huomattava määrä. Suomessakin on oikeuskäytännössä katsottu 10–15 % pesän varoista huomattavan suorituksen rajaksi. Tarkasteluajankohtana käytetään konkurssin alkamisajankohtaa (eikä siis maksuhetkeä).

Pesän varoihin lasketaan pesän vapaat varat, eli pantattua omaisuutta ei lasketa mukaan. Myöskään sitä, mitä muilla takaisinsaantikanteilla saadaan peräytettyä pesään, ei lasketa mukaan erään korkeimman oikeuden tapauksen perusteella. Oikeuskäytännössä on lähdetty myös siitä, että vaikka useat samaan velkojan saamat maksut olisivat vain yhdessä huomattavia, ne voidaan kaikki peräyttää. Pesänhoitajat selvittelevät näitä maksuja yleensä velallisyrityksen asiakirjoista ja velallisen taloushallinnon henkilöstöä haastattelemalla.

Kaikki huomattavamääräisinä pidettävät velan maksut eivät peräydy konkurssipesään. Tämä poikkeus koskee juoksevia kuluja, joita ovat vuokrat, palkat ja verot. Edellä mainittujen osalta on kuitenkin poikkeus, sillä juoksevien kulujen maksut ovat peräyttävissä, mikäli niitä on maksettu pitkään viivästyneinä. Mikäli velka on maksettu alle kahden kuukauden sisällä eräpäivästä, velan maksun on yleensä katsottu olevan tavanomainen. Tästä syystä esimerkiksi tilitoimiston ei kannata liian pitkään antaa kuukausilaskujen olla erääntyneinä.

Marko Silen
lakiasiainjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut