Työntekijät voivat olla poissa työstä erilaisista lainmukaisista syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi perhevapaa, sairauspoissaolo, opintovapaa, vuorotteluvapaa tai asepalvelus. Tähän artikkeliin on koottu yleisimpiä poissaoloja koskevia muistettavia asioita.
Poissaolo-oikeus
Osaan poissaoloista työntekijällä on oikeus laissa kerrottujen edellytysten täyttyessä ja osasta täytyy sopia työnantajan kanssa.
Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, mutta työnantaja saa siirtää vapaan aloitusajankohtaa tietyin edellytyksin. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään asepalveluksen suorittamista varten. Vuorotteluvapaa edellyttää sopimista työantajan ja työntekijän kesken.
Useimpiin perhevapaisiin työntekijällä on oikeus, kunhan hän noudattaa lain edellyttämää ilmoitusaikaa. Osittaisesta vanhempainvapaasta pitää sopia, mutta työnantajan tulee perustella kieltäytymisensä. Osittaisesta hoitovapaasta täytyy sopia, mutta siitä voi kieltäytyä vain työnantajalle aiheutuvan vakavan haitan perusteella. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi edellyttää sopimista, mutta työnantajan on pyrittävä järjestämään siihen mahdollisuus.
Sairauspoissaolo-oikeuden edellytyksiä ovat muun muassa työntekijän työkyvyttömyys sairauden tai vamman perusteella ja työnantajalle toimitettu luotettava selvitys.
Palkanmaksu
Sairauspoissaolon ajalta palkkaa maksetaan joko työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaan. Palkanmaksuvelvollisuus edellyttää muun muassa sitä, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Perhevapaat ovat työsopimuslain mukaan palkattomia, mutta palkanmaksuvelvollisuus voi perustua työehtosopimusmääräyksiin tai niiden puuttuessa työnantajan omaan käytäntöön.
Opintovapaa, vuorotteluvapaa ja asepalveluaika ovat palkattomia poissaoloja.
Luontoisedut
Luontoisetuja voivat olla esimerkiksi puhelinetu tai autoetu. Luontoisedut ovat osa palkkaa, ja palkallisena poissaoloaikana luontoisedut säilyvät, ellei erikseen sovita niiden muuttamisesta rahakorvaukseen. Palkattoman poissaolon aikana luontoisetuja ei tarvitse antaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä saa pitää luontoisedun myös palkattoman vapaan aikana. Jos hän maksaa työnantajalle vähintään verotusarvon verran, veronalaista luontoisetua ei jää. Asuntoetuasuntoa työntekijällä on oikeus käyttää palkattomankin hyväksyttävän poissaolon aikana.
Henkilökuntaedut
Henkilökuntaetuja ovat esimerkiksi vapaaehtoinen työterveyshuolto ja virike-etu. Vaikka ne eivät ole osa työntekijän palkkaa, on perusteltua pitää edut voimassa palkallisen poissaolon ajan. Palkattoman poissaolon aikana työnantaja voi pitää edut voimassa tai ottaa ne pois. Olennaista on, että työnantajalla on selkeä ohjeistus, jota noudatetaan johdonmukaisesti.
Miten vuosilomaa kertyy
Vuosilomalaissa on säännös poissaoloajoista, joita pidetään työssäolon veroisena eli vuosilomaa kerryttävänä aikana.
Sairauspoissaolon ajalta työssäolon veroista aikaa on 75:tä työpäivää vastaava aika lomanmääräytymisvuodessa sekä yhdenjaksoissena lomanmääräytymisvuodelta seuraavalle jatkuvan sairauspoissaolon ajalta. 35 tunnin ansaintasäännön piirissä työssäolon veroinen aika on vastaavasti 105 kalenteripäivää. Loman kertymisen kannalta sairausajan palkanmaksuvelvollisuudella ei ole vaikutusta. Työntekijälle kertyy myös mahdollisesti vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä.
Erityisraskausvapaa, tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavasta perhesyystä ja omaishoitovapaa ovat työssäolon veroista aikaa. Raskaus- ja vanhempainvapaan sekä muun kuin raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän vanhempainvapaan ajalta lomaa kerryttävää aikaa on 160 arkipäivää.
Lomaa ei kerry hoitovapaalta eikä poissaololta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.
Opintovapaan ajalta työssäolon veroista aikaa on 30:tä työpäivää vastaava aika tai 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa, kunhan työntekijä palaa opintovapaan jälkeen välittömästi työhön.
Asepalvelusajan ja vuorotteluvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.
Miten vuosiloma annetaan
Vuosiloma täytyy antaa työntekijälle vuosilomalain asettamissa rajoissa perhevapaasta, vuorotteluvapaasta ja opintovapaasta huolimatta. Vain 105 ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalle lomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta. Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta hänelle kertynyt vuosiloma maksetaan lomakorvauksena.
Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa tietyin edellytyksin työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosiloma annetaan lomana myöhemmin ja se voidaan maksaa lomakorvauksena vasta sitten, jos työntekijä ei voi pitää lomaa työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi vielä lomakautta seuraavankaan kalenterivuoden aikana. Työntekijän ei ole pakko siirtää lomaa, eli se voidaan kyllä pitää sairauspoissaolon aikana, jolloin työntekijälle maksetaan lomapalkka.
Työhönpaluu
Perhevapaisiin ja asepalvelukseen liittyy erityinen irtisanomissuoja. Työntekijällä on myös oikeus palata niiden jälkeen ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Opintovapaalla ja vuorotteluvapaalla ei ole erityistä irtisanomissuojaa, mutta myös niiden jälkeen työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Työsuhdetta ei saa myöskään päättää vain sillä perusteella, että työntekijä on ollut opinto- tai vuorotteluvapaalla.
Työntekijän työkyvyttömyys ei voi olla työsuhteen päättämisperuste kuin aivan poikkeuksellisesti. Olennaista on työkyvyn vähentymisen pitkäaikaisuus ja olennaisuus, parantumisennuste ja muun työn mahdollisuus.
Kati Mattinen
juristi
Helsingin seudun kauppakamari