Pakotteiden kiertämisen estäminen tullut yhä keskeisemmäksi vientikaupassa
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan viime vuoden helmikuussa on pakotteiden noudattaminen tullut yhä enenevässä määrin suomalaisille vientiyrityksille osaksi jokapäiväistä toimintaa. Viimeisten kuukausien aikana esiin on noussut erityisesti pakotteiden kiertämisen kitkeminen eli vientirajoitusten alaisten tuotteiden pääsyä Venäjälle pyritään estämään yhä ponnekkaammin myös kolmansien maiden kautta.
Euroopan unioni otti kuluvan vuoden helmikuun lopussa julkaistussa kymmenennessä Venäjän pakotepaketissaan uusia toimia pakotteiden kiertämiseen, kun aseiden, ammusten ja kaksikäyttötuotteiden kauttakulku Venäjän läpi kolmansiin maihin kiellettiin. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joita voi käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Parhaillaan valmisteilla olevassa 11. pakotepaketissa näitä toimia jatketaan. Kauttakulkukieltoa tullaan laajentamaan pakotteiden alaisten tuotteiden osalta.
Tullin tilastojen mukaan vienti Keski-Aasian maihin on kasvanut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Armeniaan vientimäärät ovat kasvaneet jopa satoja prosentteja. Oletettavaa on, että osa tästä lisääntyneestä viennistä ei päädy alkuperäiseen määränpäähänsä vaan Venäjälle ja osin myös Valko-Venäjälle, jonne vienti on niin ikään laajasti kiellettyä. Keski-Aasian maiden ohella tavaraa virtaa Venäjälle paljon myös Turkista ja Kiinasta.
Tulli on tehnyt reilun vuoden aikana 2400 epäiltyihin pakoterikkomuksiin liittyvää tavarantarkastusta, joista 400 tapauksessa on edetty esitutkintaan. Mikäli yritys jää kiinni pakotteiden rikkomisesta, niin toiminta katsotaan säännöstelyrikoksena, mistä voidaan langettaa eriasteisia rangaistuksia. Ensimmäisiä tuomioita on jo annettu.
Suomalaisen viejän on siis tunnettava kauppakumppaninsa ja varmistua siitä, että pakotteiden alaiset vientituotteet eivät päätyisi Venäjälle, eikä pakotelistattuja tahoja löydy ostajan taustalta. Kauppasopimuksiin on hyvä lisätä pykälä siitä, että rajoitusten alaiset vientituotteet eivät saa päätyä Venäjälle. Ostajalta on syytä pyytää myös tuotteiden loppukäyttäjätodistusta. Näistä tarkastustoimista on hyvä tehdä muistio. Mikäli ostajan vakuutteluista huolimatta tavarat päätyisivät myöhemmin Venäjälle ja tästä seuraisi esitutkinta, niin muistion avulla viejä voi todistaa, että tarkastuksia ja takuita pakotteiden kiertämisen estämiseksi on tehty. Tämä katsottaisiin lieventävänä asiana vientiyrityksen osalta tutkinnassa.
Jos ostajataho ei suostu edellä mainittuihin sopimuskirjauksiin tai loppukäyttäjätodistuksen antamiseen, herää epäilys, että kaikki ei ole kunnossa. Tai jos jokin muu asia kaupassa häiritsee, esimerkiksi ostajan taholta tulevat yllättävät viime hetken muutospyynnöt sovittuihin ehtoihin, niin tällöin vientikaupasta on turvallisinta vetäytyä.
Jukka Säikkälä
ulkomaankaupan asioiden asiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari