Miten lakkosumassa pärjätään?
Ammattiyhdistysliike on järjestänyt lakkoja eri puolilla Suomea ja lakot ovat koskettaneet myös eteläpohjalaisia yrityksiä ja vaikuttaneet myös tavallisten ihmisten arkeen, liikenteeseen ja palveluiden saatavuuteen. Toistaiseksi olemme selvinneet, mutta arvioiden mukaan lakkojen kustannukset Suomen BKT:hen ovat jo miljardiluokkaa.
Lakoilla vastustetaan hallituksen suunnittelemia työelämäuudistuksia. Tammikuussa eteläpohjalaisille jäsenillemme tekemän kyselyn mukaan hallituksen suunnittelemille on yritysten vankka tuki, sillä yli 70% vastaajayrityksistä on sitä mieltä, että hallituksen tulee panna työelämäuudistukset toimeen suunnitellusti. Noin alle 16% vastaajayrityksistä oli sitä mieltä, että uudistukset tulee toteuttaa niiltä osin, mistä työmarkkinajärjestöt pääsevät sopuun.
Eniten lakoissa harmittaa niiden vaikutukset, sillä vaikka ne on kohdistettu hallituksen toimia vastaan, niin niistä kärsivät yritysten asiakkaat ja omistajat. Asiakkaat, olivatpa nämä sitten kotimaisia kuluttajia tai ulkomaisia tai kotimaisia yrityksiä eivät saa palveluita ja tuotteita ajallaan. Tähän mennessä lakot ovat kyselyn mukaan haitanneet noin 45% eteläpohjalaisen vastaajayritysten toimintaa. Lakkojen jatkuessa vahingot kuitenkin väistämättä kasvavat ja ne koituvat useammalle yritykselle.
Suomessa on välttämätöntä tehdä muutoksia, jotka parantavat valtion talouden tehokkuutta, säästävät yksityisen ja julkisen sektorin kustannuksia ja tuovat lisää työvoimaa markkinoille. Politiikka on kompromissien tekemistä ja kompromissi hallitusohjelmakin on. On silti mielestäni väärin ajatella, että parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus joutuisi aina tulevaisuudessakin neuvottelemaan jonkun etujärjestön hyväksynnästä valtion kannalta tärkeisiin uudistuksiin, oli syy sitten kuinka painava tahansa.
Kun katsotaan eteenpäin, niin meillä on mahdollisuus muuttaa asioita paremmaksi, eduskunta voi säätää parempia lakeja (ja poistaa ”muutaman” vanhan ja turhan lain) ja Suomen talous voidaan saada kasvuun. Matalan kasvun tai taantuman suhdanteessa voi ja pitää tekemistä tehostaa, mutta itseään, eikä etenkään sitä lypsävää lehmää kannata säästää hengiltä. Kevään aikana EKP laskenee ohjauskorkoa ja odotuksissa on talouden kasvu jälleen kesän jälkeen. Osa hallituksen talouden tehostamistoimista voidaan siis aivan hyvin tehdä vasta puoliväliriihessä vuoden päästä, kunhan nähdään miten tilanne kehittyy.
Hyvää kevään odotusta!
