Kyllä me sen osaajapulan ratkaisemme
Teemme kauppakamareiden kanssa vuoden aikana useita kyselyitä, joilla saamme teiltä jäsenyrityksiltämme ja -organisaatioiltamme tietoa talousnäkymistä, työllisyystilanteesta, kansainvälistymisestä jne. Näiden kyselyiden tuoma tieto on kauppakamarille erittäin tärkeää vaikuttamisen ja edunvalvonnan polttoainetta; kyselyiden antama tieto on sitä faktapohjaa, jolle kaikki vaikuttaminen perustuu.
Syyskuussa tekemiemme kyselyiden perusteella osaajapula ei tunnu eteläpohjalaisyrityksissä merkittävästi helpottuvan, vaikka talous taantuukin. Taantumassa varmasti osa yrityksistä joutuu tekemään lomautuksia tai jopa vähentämään väkeä, mutta silti yli 60% eteläpohjalaisyrityksistä kertoo kärsivänsä osaajapulasta. Suurin syy osaajapulaan on, että avoimiin tehtäviin ei saada riittävästi osaavia hakijoita.
Eteläpohjalaisyritysten matka kohti monimuotoisuutta on alussa. Osaajakyselyn mukaan yli puolessa yrityksissä äidinkielentasoinen suomen kielen taito on tärkeää, mutta olkaamme iloisia siitä noin 45 prosentista yrityksiä, joissa selviää hieman puutteellisemmallakin kielitaidolla. Näissä yrityksissä ja työtehtävissä on osaajapulaan nopein ja helpoin ratkaisu ottaa harjoitteluun tai töihin Etelä-Pohjanmaalla jo asuva kansainvälinen opiskelija tai työnhakija.
Toki yritysten pitää pystyä kehittymään siten, että yhä useammat hyväksyvät ja pystyvät hyödyntämään kv-osaajia kaikissa tehtävissä. Tulevaisuus on kuitenkin parempi, sillä lähes kaikki kv-osaajia jo kokeilleet yritykset ovat joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kokemaansa.
Yritykset tarvitsevat kyselymme mukaan tukea kv-osaajien löytämiseen, byrokratian hoitamiseen ja palkkaukseen. Tärkeimmiksi avun antajiksi tunnistetaan TE-toimisto, henkilöstöpalveluyritykset ja ammatilliset oppilaitokset. Etelä-Pohjanmaan ammatilliset oppilaitokset ja SeAMK ovat kaikki lisänneet suomen kielen opetusta ohjelmiinsa niin vapaasti valittaviin kursseihin kuin pakollisiin opintoihinkin. Tämä epäilemättä parantaa jatkossa yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa, jolla on myös parempi suomen kielen taito.
Kuntien roolina tulee jatkossakin olemaan kv-osaajien asettautumisen tukeminen, jotta alueelle saapuvat osaajat myös jäävät alueelle. Osalla kunnista on määräaikaisia asiantuntijoita ja avustajia asettautumispalveluissa ja parilla kunnalla jo vakituisiakin resursseja. Mielestäni asettautumispalveluiden tarjoaminen kv-osaajille tulee olemaan kunnan tärkein keino väkiluvun pienentämisessä. Sitä kannattaa jokaisessa kunnassa miettiä, onko väkiluvulla teille merkitystä vaiko ei.
Kunnilla tulee olemaan iso vastuu työllisyyspalveluista, kun TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2025 alussa. Yrityksille ei saa tulla sellaista tilannetta, että työvoimaa ohjattaisiin hakemaan vain yhden kunnan tai työllisyysalueen reviiriltä, vaan osaajia on haettava jatkossakin sieltä, missä heitä on; käytännössä siis koko Suomesta ja kansainvälisestikin. Kun TE-palvelut toimivat lähellä yrityksiä ja niiden kanssa tiiviissä yhteistyössä, on uudistuksella hyvät mahdollisuudet onnistua.
Taantuma toki vaikeuttaa monien yritysten toimintaa ja globaalit epävarmuudet eivät helpota tulevaisuuden suunnitelmia. Osaajapula ei isossa kuvassa kuitenkaan poistu taantuman myötä, vaan suomalaisten ikäluokkien pieneneminen jatkuu. Meillä on onneksi paljon valmiita ratkaisuja osaajapulaan, kunhan vaan uskallamme avata niille silmämme ja kokeillemme jotain uutta.
Hyvää alkutalvea!
