Kauppakamarikysely: Ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita – 32% yrityksistä tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen
Eteläpohjalaiset yritykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ammattiin valmistuneiden osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Kauppakamarikyselyn mukaan 32 prosenttia näistä yrityksistä kokee tilanteen ongelmalliseksi. Tämä on merkittävä haaste, koska juuri ammatillisista osaajista on suurin pula, selviää kyselystä.
Kyselyyn vastanneet yritykset pitävät tärkeinä kehitystoimina yhteistyön tiivistämistä yritysten ja oppilaitosten välillä, koulutussisältöjen muokkaamista vastaamaan työelämän tarpeita paremmin sekä kannustinloukkujen purkamista työn vastaanottamisen helpottamiseksi.
Samaan aikaan kun neljännes vastaajista ilmoittaa osaamisen vastaavan työelämän tarpeita hyvin tai erittäin hyvin, niin toinen neljännes yrityksistä arvioi ammattiin valmistuneiden osaamisen vastaavan työelämän tarpeita huonosti ja noin 8 prosenttia erittäin huonosti.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtasen mukaan osaajapulan suuri trendi tulee jatkumaan alueella taantumasta huolimatta. Tämän vuoksi yhteistyön lisääminen ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä pitää lisätä entisestään. Toki ammatilliset oppilaitokset joutuvat joskus paikkaamaan oppilaiden perusasteelta saamia puutteellisia luku-, kirjoitus- ja matemaattisia taitoja, mikä vie aikaa pois varsinaisen ammatin oppimiselta, Kohtanen miettii.
Yritykset toivovat yhteistyötä
Yritykset ovat esittäneet kolme keskeistä keinoa osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Ensinnäkin, 95 prosenttia yrityksistä pitää tärkeänä yhteistyön tiivistämistä yritysten ja oppilaitosten välillä. Toiseksi, 90 prosenttia yrityksistä kannattaa koulutussisältöjen muokkaamista vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kolmanneksi, 88 prosenttia vastanneista korostaa muunto- ja täydennyskoulutusten määrän lisäämisen tärkeyttä, ja lähes 90 prosenttia yrityksistä tukee työn liikkuvuuden edistämistä Suomen sisällä.
Kohtanen painottaa vuoropuhelun tärkeyttä; yritysten pitää rohkeammin lähteä mukaan oppilaitosten yhteistyöprojekteihin, tarjota harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja ja kehittää myös omaa henkilöstöosaamistaan. Tottakai nämä vaativat yrityksessä aikaa, mutta niiden avulla varmistetaan paremmin osaavan työvoiman saanti ja sitä kautta yrityksen tulevaisuus.
Oppilaitoksia Kohtanen kehottaa keskustelemaan enemmän yritysten kanssa siitä, miten yhteistyötä voidaan lisätä ja varmistua valmistuvien opiskelijoiden työelämä- ja ammattitaidoista.
Kyselyyn vastanneista Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyrityksistä 78 prosenttia ilmoitti tuntevansa alueensa ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonnan hyvin tai erittäin hyvin. Vain 5 prosenttia arvioi tuntevansa ne huonosti tai erittäin huonosti. Lisäksi 51 prosenttia vastaajista oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen yhteistyöhön.
Kyselyn mukaan koulutuksen saaneiden osaajien tarve kohdistuu erityisesti muutamille aloille, kuten tekniikkaan (74%), kauppaan, hallintoon ja oikeustieteisiin (52%), tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen (46%) sekä palvelualoille.
Ylisäännellyistä koulutusputkista jatkuvaan vuoropuheluun
Kauppakamariryhmän osaajakyselyyn osallistuivat yritykset eri puolilta Suomea. Valtakunnallisesti oli havaittavissa yhteneväisiä trendejä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipolan
mukaan koulutuksen järjestäjien tulisi voida reagoida itsenäisesti osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muokkaamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia.
Sipola painottaa, että keskeinen keino ammatillisen osaamisen ja työelämän tarpeiden kuilun kaventamiseksi on keventää koulutusvastuiden ja koulutusmäärien sääntelyä. Tämä mahdollistaisi ammatillisen koulutusjärjestelmän reagointikyvyn ja -nopeuden parantamisen. Hän huomauttaa, että ilman jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja ammatillisten toimijoiden välillä koulutusputket voivat tuottaa valmistuneita, mutta osaaminen ei välttämättä vastaa työelämän tarpeita eikä koulutus kohdistu sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Sipola huomauttaa, että kysely ei huomioi sote-alojen pahentunutta työvoimapulaa. Hän selittää, että sote-ala on aliedustettuna vastaajajoukossa Keskuskauppakamarin jäsenrakenteen vuoksi, eikä sitä siksi käsitellä tässä kyselyssä.
Kysely toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 1154 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Aineisto kerättiin sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä, ja kyselyyn sai vastata yksi kerta per jäsenyritys.
Lisätiedot ja kommentit: Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen, p.050 506 27 55, tomi.kohtanen@kauppakamari.fi
