Hallitustyön kehittäminen alkaa omistajanäkemyksen määrittelystä

30.11.2023
Heikki Käkönen kuvattuna lokakuussa 2023.
Heikki Käkönen kuvattuna lokakuussa 2023.


Hallitustyön kehittäminen alkaa omistajanäkemyksen määrittelystä


Kun pk-yrityksessä arvioidaan, miten sen omaa hallitustyötä pitäisi kehittää ja kuinka päästäisiin alkuun, pitkän linjan hallitusammattilainen antaa pätevän neuvon.
– Omistajien on ensiksi mietittävä, mitä he haluavat yhtiöltään 5–10 vuoden aikajänteellä, A-Insinöörit- konsernissa hallitus- ja johtotehtävissä yli 30 vuoden uran tehnyt Heikki Käkönen sanoo.
​​​​​​​
– Aktiivisesta omistajuudesta on ryhdytty puhumaan laajemmin vasta viime aikoina. Onneksi, sillä se on hyvä tapa kehittää yritystä ja varmistaa, että yhtiön hallitus vie toimintaa yhteisesti sovittuun, omistajien toivomaan suuntaan.

Heikki Käkönen on kasvanut hallitustyön asiantuntijaksi käytännön työelämässä. Hän opiskeli rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, josta A-Insinöörit rekrytoi hänet jo valmistumisvaiheessa. Nuori suunnittelija sai 90-luvun lamavuosina johdettavakseen kaksi isoa Venäjän-projektia. Näiden jälkeen hän alkoi kasvattaa A-Insinööreihin uutta, korjaussuunnittelun liiketoimintaa.

Ensimmäisen hallituspaikkansa Heikki Käkönen sai vuonna 1999 samalla kun hänet kutsuttiin A-Insinöörien osakkaaksi.
– Kiinnostuin varhain yrityksen kehittämisestä ja johtamisesta. Opiskelin niitä työn ohessa sillä seurauksella, että aloin nähdä uudenlaisia mahdollisuuksia myös A-Insinööreissä. Herätin ajatusta, että mekin voisimme saada enemmän lisäarvoa hallitustyöstä.

Askel kerrallaan ammattimaiseksi

Käkösen mukaan A-Insinöörien hallitustyön kehittämisessä noudatettiin perinteistä tapaa. Aluksi hallitukseen kuului pelkästään yhtiön omistajia ja johtoa, kunnes mukaan pyydettiin ensimmäinen ulkopuolinen jäsen. Hänellä oli osaamista, jota juuri silloin tarvittiin. Valinta osoittautui mainioksi ja johti pian toisen ulkopuolisen asiantuntijan hankintaan.

– Näinhän se yhtiöissä useinkin menee. Kun rohkeus kasvaa, hallituksessa saattaa olla lopulta yli puolet ulkopuolisia jäseniä tai se koostuu kokonaan heistä. Tällä tavoin hallitustyöllä voidaan saavuttaa todellista lisäarvoa ja hankkia osaamista, jota yhtiöstä ei ole saatavissa orgaanisesti.

Heikki Käkösestä tuli A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja vuonna 2009, kun tehtävää hoitanut konsernin emoyhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Toimi Tarkiainen jäi eläkkeelle. Samoihin aikoihin konsernin tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyä virtaviivaistettiin nimeämällä
kaikkiin konsernin yhtiöihin kokoonpanoltaan sama hallitus. Näin konsernin ja tytäryhtiöiden asiat voitiin käsitellä yhdessä, jolloin päätöksenteko nopeutui ja kokonaisuuden hallinta parani.
Yllyttikö vauhdikkaasti kasvanut liiketoiminta kehittämään hallitustyötä?

– Niin, mikä oli syy ja mikä seuraus? Kasvumme oli kyllä reipasta, mutta uskon, että ammattimaisesti toiminut hallitus ohjasi ja rohkaisi operatiivista johtoa hyviin tuloksiin, Käkönen vastaa.

Aina oppii uutta

Heikki Käkönen on työskennellyt urallaan yli 20 yhtiön hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana. Nykyään hänellä on kuusi hallituspaikkaa, joista kahdessa hän toimii puheenjohtajana. Lisäksi hän kouluttaa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-puheenjohtajakursseilla.

– Vedin ensimmäiset puheenjohtajakurssit vuonna 2020. Minulta vapautui aikaa, kun A-Insinööreissä tehtiin omistusjärjestelyjä ja jätin hallituksen puheenjohtajuuden. Jatkoi konsernissa neuvonantajana ja AINS Investment Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Nyt olen luopunut niistäkin tehtävistä.
HHJ-puheenjohtajakurssit ovat Käköselle mieluisia ja kiinnostavia.

– Pidän kouluttamisesta! Toimin aikanaan muun muassa tuntiassistenttina ja sivutoimisena tuntiopettajana nykyisessä Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.

– Sanon usein kurssien alussa, että täällä on vähintään yksi, joka oppii uutta, ja se olen minä. Tällä tarkoitan, että kurssimateriaalia jäsentäessäni ja opettaessani saan uusia ajatuksia.

– HHJ-puheenjohtajakursseille osallistuu henkilöitä erilaisilla kokemustaustoilla, myös hyvin kokeneita hallitustekijöitä, joten keskustelumme ovat oikein avaavia. Niissä jaetaan kokemuksia monenlaisista
tilanteista, joita hallitustyössä voi tulla ratkaistavaksi. Syntyy oivalluksia, että asioita voi katsoa noinkin.

Puheenjohtaja huolehtii, että hallituksessa soi yhteinen sävel

Hallituksen puheenjohtajan roolia Heikki Käkönen kuvaa erityiseksi.
– Hallitus on kollegio, joka tekee päätöksiä ja vastaa niistä yhdessä. Hallituksen on lisäksi kyettävä kehittämään yhtiötä ja sen on varmistettava, että kaikessa kuljetaan omistajan linjausten mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja on osa tätä kollegiota, mutta lisäksi hän on kuin orkesterinjohtaja, joka virittää kokonaisuuden soimaan, Käkönen vertaa.

– Puheenjohtaja hyödyntää omassa tehtävässään hallituksen koko osaamispotentiaalia ja yksittäisten hallitusjäsenten asiantuntemusta. Hänen on osattava myös tukea ja kannustaa yrityksen operatiivista johtoa.

– Olenkin aina sanonut, että hallitus on päätöksentekokone, eikä päätöksiin kykenemättömällä hallituksella ole mitään virkaa. Puheenjohtaja on se, joka ohjaa hallituksen työskentelyä suuntaan, jossa päätöksiä syntyy, Heikki Käkönen tiivistää.

Heikki Käkönen

  • HHJ-tutkinto 2014
  • HHJ-puheenjohtajakurssi 2018
  • HHJ-puheenjohtajakurssien vetäjänä vuodesta 2020 alkaen.
  • Nykyiset hallituspaikat:
  • Vajuvi Oy, hallituksen pj.
  • Fectum Investors Oy, hallituksen pj.
  • Marvea Kodit 1 Oy, hallituksen jäsen
  • Marvea Oy, hallituksen jäsen
  • Alupro Oy, hallituksen jäsen
  • Särkänniemen Kehitys Oy, hallituksen jäsen

Teksti ja kuva: Päivi Eskelinen


Etelä-Pohjanmaan kauppakamari järjestää seuraavan HHJ puheenjohtaja-kurssin tammikuussa 2024. Kurssin hintaan sisältyy yhteinen illallinen ja yöpyminen hotelli Almassa. Lisätietoja:

Kategoriat:Johtaminen, Hallitustyöskentely, Koulutusblogi