Finanssilounas – Epävarma maailmantilanne ei muutu nopeasti, yritykset eivät voi jäädä odottamaan parempia aikoja

Finanssilounas – Epävarma maailmantilanne ei muutu nopeasti, yritykset eivät voi jäädä odottamaan parempia aikoja

Epävakaa talousvuosi ei ole toteutunut odotuksien mukaan. Kevään yllättävänkin optimistisista tunnelmista on vaivuttu pessimistisiin tunnelmiin ja työttömyysaste on 2000-luvun huipussaan, mainitsee Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin ja Nordean järjestämässä Finanssilounas-tapahtumassa.

Taloustilanteen voi mieltää olevan huonompi kuin vuoden alussa, mutta tilanne on epävarmuuden osalta jo hieman tasaantunut. Vaikka tunnelma Suomessa on hauras, nähtävillä on hyviäkin merkkejä. Inflaatio on lähellä keskuspankin tavoitteita tultuaan alas neljästä prosentista kahteen prosenttiin. Appelqvist odottaa inflaation jäävän näihin lukemiin toistaiseksi, mutta hän muistuttaa tilanteen olevan huomattavasti parempi vuoden takaiseen nähden.

Kauppakamarien syksyn talouskyselyssä selkeästi suurin tuotantoa rajoittava tekijä yrityksillä on riittämätön kysyntä, jonka valitsi 59,7 % vastaajista. Kotimaisen liikevaihdon odotetaan kuitenkin yritysten arvion mukaan kasvavan selvästi ensi vuonna.

”Suhdannetilanne on toistaiseksi ristiriitainen eikä kasvu ole vielä selkeästi vauhdittunut, mutta yrityksillä on luottoa sekä liikevaihdon että henkilöstömäärien nousuun ensi vuonna”. Appelqvist tiivistää.

Yhdysvallat hämmentää maailmanpolitiikkaa ja voittaa talouskasvussa

Suurvaltojen taloudet ovat reagoineet eri tavoin vallitsevaan geopoliittiseen tilanteeseen kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Yhdysvaltojen talous kehittyy tasaisesti poliittisesta turbulenssista huolimatta. Yritykset tekevät isoja investointeja ja toimialakohtaiset riskit ovat vähentyneet. Euroalueen kuluttajat sekä yritykset ovat pysyneet Yhdysvaltoihin verrattuna varovaisina, ja kiinteät investoinnit ovat pysyneet melko samoissa lukemissa koko koronan jälkeisen ajan. Kiinassa tilanne on myös varovainen, mikä näkyy erityisesti kuluttajien preferenssien siirtymisessä viime vuosina tasaisesti investoinneista säästämiseen.

Koivun mukaan Yhdysvaltojen poliittisella tilanteella ei ole maan talouden ajureihin niin suurta vaikutusta kuin olisi voinut Trumpin presidenttikauden alussa odottaa ja taloustunnelmat ovat maltillisen vakaat. Yhdysvaltalaiset yritykset investoivat paljon ja niiden tuottavuusero eurooppalaisiin verrokkeihin nähden on huikea. Koivu mieltää, ettei tullitilanteen parantumisen suhteen kannata olla toiveikas, sillä republikaanit löytävät kongressissa kyllä keinot asettaa tullit, vaikka niille olisi lähtökohtaisesti lainmukaisia esteitä.

Maailmantalouden kasvunäkymä on Koivun mukaan kokonaisuudessaan rauhallinen, eikä suurta muutosta maailmantilanteeseen ole hetkeen odotettavissa. Koivu kannustaa yrityksiä siksi toimimaan investointikykyjensä rajoissa.

”Ei kannata pysähtyä paikoilleen. Epävarmuus ei ole loppumassa, joten jahkailemaan ei kannata jäädä. Yritysten kannattaa varautua erilaisiin skenaarioihin ja kehittää kykyä olla ketterä. Oman riskinkannon rajoissa kannattaa mennä tarmokkaasti eteenpäin.” Koivu summaa.

Lisääntyvät vastuullisuusodotukset tuovat yrityksille haasteita sekä mahdollisuuksia

Suurimmat yrityksiä tällä hetkellä kohtaavat haasteet vastuullisuuden saralla ovat ilmastonmuutoksen jatkuva kiihtyminen, maailmantilanteen aiheuttama kestävään liiketoimintaan investoimisen vaikeutuminen sekä yrityksiä koskevat EU-lainsäädännön muutokset, kertoo Keskuskauppakamarin vastuullisuuspäällikkö Jussi Hakanen.

Käsillä olevan Omnibus-paketin muutoksen tavoitteena on keventää EU:n yrityksiin kohdistuvaa byrokraattista taakkaa. Muutosajanjakso aiheuttaa yrityksille kuitenkin päänvaivaa, sillä esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) uudet rajat yrityksille ovat vielä epäselvät ja yritysvastuudirektiivin (CSDDD) sisällön muokkaus on vielä kesken.

Yritysvastuullisuuden mahdollisuuksiksi ja kirittäjiksi Hakanen nostaa muun muassa lisääntyneen yritysten itseohjautuvan päästötavoitteiden asettamisen sekä vastuullisuuden merkityksen kasvamisen hankintaketjuissa (OP:n suurkyselytutkimukset 2024 & 2025). Hyviä signaaleja tämän pohjalta on nähtävillä, sillä vapaaehtoinen kestävyysraportointi (VSME) on kasvanut vuosi vuodelta. Tämä tekijä näkyy hankintaketjuissa myös parempana ymmärryksenä vastuullisuudesta sekä kasvaneina odotuksina hankintojen vastuullisuustekijöiden osalta.

”Vuonna 2026 yritysten kannattaa panostaa ainakin ilmastotyöhön sekä sen viestintään eli raportointiin ja markkinointiin. Yritykset voivat saada näistä kustannussäästöjä, brändiarvon nostetta ja uutta liiketoimintaa.” Hakanen kannustaa.

Tomi Salminen

viestintä- ja markkinointikoordinaattori

tomi.salminen@kauppakamari.fi

+358 40 680 7970