Finanssilounas: Eteläpohjalaisten yritysten kasvuodotukset ylittivät maan keskitason

Finanssilounas: Eteläpohjalaisten yritysten kasvuodotukset ylittivät maan keskitason

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin Seinäjoki Areenalla 11.11.2026 järjestämä Finanssilounas kurkisti ajankohtaisiin talousnäkymiin kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla.

Kuluvan vuoden talouskehitystä ja ensi vuoden näkymiä analysoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Tuoreen suhdannebarometrin tulokset Pohjanmaalta esitteli Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Jouko Kangasniemi. Nordean markkina-asiantuntija Jussi Välimaa kertoi muuttuvista markkinatilanteista sekä siitä, miten yritykset voivat varautua muutoksiin ja suojautua markkinariskeiltä.

Ensi vuoden talousnäkymät enteilevät nousukautta

Yritysten kasvuodotuksissa näkyy selkeitä merkkejä suhdannetilanteen parantumisesta. Maailman kaupan volyymi on tasaisessa kasvussa ja Suomen BKT on niin ikään ollut kasvusuuntainen loppuvuodesta 2025 asti. ”Yritysten tunnelmat Kauppakamarien syksyn suhdannekyselyssä ovat olleet yllättävänkin positiivisia”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist mainitsee.

Yritysten piristyneet tunnelmat näkyvät myös pankkien asiakaskeskusteluissa. Nordean yrityspankin yksikönjohtaja Niina Tanttari kertoi rahoitustarjousten kysynnän lisääntyneen kesän jälkeen. Hän pitää sitä selvänä merkkinä tulevista investoinneista.

Kuluttajien varovaisuus hidastaa yhä talouden elpymistä, mutta Appelqvist arvioi kotimaan talousnäkymiä hieman aiempaa optimistisemmin. ”Epävarmuus jatkuu, mutta niin jatkuu kasvukin. Viimeisen vuoden aikana kvartaaliennusteet ovat näyttäneet kasvun lähtevän käyntiin, mutta niitä on aina tarkistettu alaspäin. Nyt suunta näyttää kääntyneen ja kesällä tehtyjä ennusteita on korjattu selvästi alkuperäisestä arviosta ylöspäin”, Appelqvist mainitsee.

Appelqvistin mukaan kasvua tukevat kotitalouksien kohentuva ostovoima, teollisuuden vahvat tilauskannat sekä datakeskus- ja puolustusinvestoinnit. Kuluttajien luottamus pysyy silti heikkona; lokakuussa se heikkeni uudelleen, eikä usko Suomen talouden kehitykseen ole vielä kuluttajien keskuudessa palautunut.

”Pitää kuitenkin muistaa, että suomalainen kuluttajaluottamus on ollut poikkeuksellisen suurta verrokkimaihin nähden, ja olemme viimeaikaisilla lukemilla lähinnä laskeutuneet EU:n keskitasolle kuluttajaluottamuksen lukemissa”, Appelqvist tuumaa.

Työmarkkinoilla työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, ja yritysten työllisyysodotukset ovat kääntyneet myönteisiksi. Korkea työttömyys ja avoimien työpaikkojen vähäisyys jarruttavat kuitenkin kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Mahdollinen talouskasvu ei Appelqvistin mukaan kuitenkaan yksin ratkaise julkisen talouden ongelmia. Puolustusmenojen ja korkomenojen nousu syö samassa suhteessa hallituksen säästötoimien vaikutusta.

EK:n suhdannebarometrissa Pohjanmaa nousee alueiden kärkeen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi mainitsee myös siitä, että merkkien mukaan talouskasvu jatkuu, mutta kuluttajat pysyvät yhä varovaisina. Viimeaikaisen tuotannon kasvun ennakoidaan jatkuvan pohjanmaan maakuntien alueilla ja suhdanneodotukset ovat varovaisen myönteiset (saldoluku +6).

Yritysten kannattavuuden lasku on päättynyt ja teollisuuden alan suhdanteessa on nähtävissä jo selvä parannus. Palveluiden elpyminen on vähäisempää. Tuotanto on kasvanut alkusyksyllä ja odotukset lähikuukausille ovat pysyneet positiivisina. Elpymismerkeistä huolimatta monilla yrityksillä kysyntä on yhä heikkoa. Tuotanto kasvaa pohjanmaan maakunnissa laajalti ja henkilöstömäärät ovat hienoisessa kasvussa.

Suhdanneodotukset ovat valtakunnallisesti nousussa ja vaikka pientä hajontaa alueiden välillä näkyy, Pohjanmaan tulokset ovat varovaisessa optimismissaan tuloksien kärjessä Pirkanmaan ja Uudenmaan tuloksien kanssa.

”Eurokriisin jälkeinen aika on ollut pitkälti tasaisen harmaata taivallusta. Valonpilkahduksia on nyt kuitenkin nähtävillä” – Jouko Kangasniemi

Talous kasvaa ja korot nousevat – Mitä yrityksissä pitäisi ottaa huomioon?

Kasvun vahvistuminen ei poista yritysten rahoitusriskejä. Nordean markkina-asiantuntija Jussi Välimaa muistutti, että inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu ovat edelleen mahdollisia. Hänen esittelemässään Nordean perusennusteessa Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuisivat tulevan kevään aikana. ”Hintapaineet leviävät hitaasti ja EKP voi jatkaa koronnostojaan verkkaisessa tahdissa.”

Korkomarkkinoilla huomio heilahti Lähi-idästä Ranskaan. On olemassa riski, että inflaatio vielä kiihtyy ja korot nousevat. Ranskan korot eivät ole kuitenkaan käyneet vielä niin korkealla kuin esimerkiksi Kreikan Eurokriisin aikaan, Välimaa muistuttaa.

”Riskienhallinta ei ole vedonlyöntiä asiantuntijoiden ja markkinoiden näkemyksillä. Korkosuojauksen tavoitteena on ennustettava kassavirta”,

Välimaa kehotti yrityksiä tarkastelemaan rahoitustarpeitaan ja korkosuojaustensa kattavuutta seuraavien 3–5 vuoden aikana. Huomiota tarvitsevat sekä tulevat investoinnit ja lainojen uudelleenrahoitus että nykyisten suojausten päättyminen. Ajallinen hajautus auttaa riskienhallinnassa jo ennen lainan nostoa ja instrumenttivalinnat kannattaa tehdä yrityksen omien tarpeiden mukaan. Suojausratkaisujen tulee vastata yrityksen rahoitustarpeita ja riskinkantokykyä. ”Korkosuojauksen tavoitteena on ennustettava kassavirta. Ratkaisu mitoitetaan kiinteistösalkun rahoitustarpeisiin ja riskinkantokykyyn.”