Uudistuminen yritysten tulevaisuuden määrittäjänä
Eteläpohjalaiset yritykset ovat täynnä hienoja menestystarinoita siitä, miten kekseliäs ja kätevä yrittäjä on tehnyt tuotteita ensin omiin ja naapurien tarpeisiin ja josta on kysynnän lisääntyessä laajentunut meikäläisittäin isojakin vientikauppaa tekeviä yrityksiä.
Nykyisin tuota kätevää keksijää kutsutaan innovaattoriksi tai visionääriksi. Hänen tekemisiään taas kutsutaan innovoinniksi tai tuotekehitykseksi. Ja tällaisia ihmisiä me tarvitsemme mielestäni Etelä-Pohjanmaalla paljon lisää.
Etenkin kuluttajatuotteiden uudistumisvauhti kiihtyy, joten uusia keksintöjä ja innovaatioita tarvitaan lisää, jotta yritys voi kasvaa tai edes pitää asemansa markkinoilla. Eteläpohjalaiset yritykset ovat usein mukana teollisuustuotteiden valmistusprosessissa ja niiden elinkaari on yleensä kuluttajatuotteita pidempi. Yhtä kaikki, silti yritysten pitää uudistua, koska suunnittelussa, valmistuksessa ja alihankinnassa markkinat ovat usein globaalit ja kilpailu sen mukaista.
Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut auttavat yrityksiä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry:n mukaan Suomen ammattikorkeakouluissa on yli 5 500 henkilöä TKI-toiminnassa. Nämä asiantuntijat kanavoivat alueille yli 270 milj. euroa tutkimusrahaa ja hankkeissa on mukana lähes 13 000 yhteistyökumppania. Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa tehdään yli 130 TKI-projektia vuodessa, joten alueemme yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan matalan kynnyksen kehitystoimintaan oman ammattikorkeakoulumme kanssa.
TKI-toiminnan hankaluutena on, että onnistuminen on riskialtista; projektin onnistumista ei voida etukäteen varmuudella taata. Yrityksen kiinnostukseen vaikuttaa luonnollisesti se, että vaikka yritystoiminta vaatii uudistumista, niin tuottaako TKI-toiminta tulevaisuudessa enemmän euroja, mitä sen toteuttaminen vaatii. Lisäksi jälkilaskenta pitää osata tehdä oikein.
TKI-toimintaan on saatavilla julkista rahoitusta, jonka tavoitteena on madaltaa aloittamisen kynnystä. Julkisella tuella ei kuitenkaan saa ns. vääristää markkinoita, joten projektin tuotosten on oltava tyypillisen yleishyödyllisiä, eikä yhdelle yritykselle saisi koitua suoraa markkinahyötyä. Tämä voi tehdä kehittämistyön julkisella tuella epäkiinnostavaksi, jolloin TKI-toiminta on rahoitettava joko omalla kassavirralla, omistajien sijoituksilla tai vaikkapa lainoilla.
Yrityksen uudistumisen tarpeen tulee tulla omistajilta. Omistajat haluavat yrityksenä menestyvän ja yleensä menestyminen vaatii rohkeutta, jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Omistajat määrittelevät omistajastrategian, jonka perusteella yrityksen hallitus ohjaa yrityksen tekemistä, valitsee toteuttajaksi parhaan mahdollisen toimitusjohtajan ja sparraa hänen ja tarvittaessa koko johtoryhmänsä toimintaa. Innovatiiviset yrittäjät voivat olla samaan aikaan omistajina, hallituksen puheenjohtajina ja toimitusjohtajina, mutta vähänkin isommissa yrityksissä on etua, jos eri rooleissa ovat eri henkilöt ja yritykseen saadaan toisiaan täydentävää osaamista.
Olemme mukana Sitran Seinäjoen Innokaupungin kanssa käynnistämässä yhteistyössä, jossa edistetään Seinäjoen seudun ja koko maakunnan yritysten TKI-toimintaa. Helpoimmat kumppanit löytyvät läheltä ammattikorkeakoulusta ja Seinäjoen Yliopistokeskuksesta. Yliopistokeskuksen kautta mukaan on helppo saada niin Tampereen, Helsingin kuin Vaasankin Yliopistot omine verkostoineen.
Yritysten omistajien ja hallituksen jäsenten osaamista kehitämme hallitustyön koulutusten ja verkostojen avulla. Koulutukset antavat perustiedot siitä, miten yritysten hallitustyö tulee organisoida tehokkaasti ja hallitustyön verkostot auttavat saamaan oikeat ideat ja henkilöt mukaan.
Uudistumiskyky ja halu määrittävät tulevaisuuden menestysyritykset. Kannustan kaikkia yrityksiä liittymään tuohon menestyjien joukkoon!
Hyvää talven jatkoa!