Yritys, lähde mukaan ekoinnovointi ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla -hankkeeseen!

MITÄ kiertotalous ja ekoinnovointi ovat?

Kiertotalous rinnastetaan usein sanaan ’kierrätys’. Kiertotalous on kuitenkin paljon muutakin. Se on hyvin moniulotteinen ilmiö, jota parhaiten kuvaa ’resurssitehokkuus’. Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvoa pyritään ylläpitämään järjestelmässä niin pitkään kuin mahdollista. Resurssitehokkuuden mahdollistavista toimenpiteistä syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä olemassa oleville, että uusille yrityksille.

Kiertotalous vähentää materiaalin lisäksi energian, veden tai minkä tahansa resurssin hukkaa. Resursseja ovat myös laitteet tai tilat, joiden käyttöasteita olisi usein varaa nostaa. Mahdollisuuksia kiertotalouden toteuttamiseen on siis valtavasti.
Kiertotalous ei pyri pysäyttämään yritysten kasvua tai toimintaa, päinvastoin; kiertotaloudella pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden kasvu ei perustu ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömään luonnonvarojen käyttöön.

Uusien tuotteiden myynnin sijaan keskitytään myymään palveluita, esimerkiksi vuokraus- ja huoltopalveluita. Materiaalien uusiokäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä resurssitehokkuus otetaan huomioon jo tuotteen tai palvelun suunnitteluvaiheessa. Teknologian kehittyessä vain taivas on kehityksen rajana.

Ekoinnovointi on kiertotalouden perusta. Ekologisissa innovaatioissa on otettu huomioon vihreät arvot. Ekoinnovointi edistää kestävää kehitystä vähentämällä tuotantomuotojen ympäristövaikutuksia, lisäämällä ympäristön kestävyyttä siihen kohdistuvia paineita vastaan tai johtamalla tehokkaampaan ja vastuullisempaan luonnonvarojen käyttöön. Ekoinnovaatiot jaotellaan tuote-, prosessi- ja organisationaalisiin innovaatioihin. Tuote-innovaatioita ovat esimerkiksi tuotteet, joiden valmistamiseen on käytetty vähemmän tai ympäristöystävällisempiä raaka-aineita kuin perinteisesti. Prosessi-innovaatioita ovat esimerkiksi tuotantoprosessit, joilla sama tai parempi lopputulos saadaan käyttämällä vähemmän resursseja (raaka-aine, energia, vesi jne). Yksinkertaisin ja erittäin laajalle levinnyt esimerkki organisationaalisesta innovaatiosta on paperin tulostamisen vähentäminen yrityksissä.

MIKSI yritysten kannattaa niitä hyödyntää?

Liiketoiminnan jatkuvuus edellyttää yrityksen ja liiketoiminnan uudistumista ja kehittymistä. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä kyky uudistua ja kehittyä on entistä tärkeämpää. Teknologia antaa yrityksille myös työkaluja toimintansa kehittämiseen.

Kestävyyskriisi asettaa paineita miettiä resurssitehokkuutta sekä ympäristöllisistä että taloudellisista näkökulmista. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat vakavia ongelmia, joiden ratkaisemiseen meidän kaikkien on osallistuttava. Luonnonvarojen ylikulutuksesta seuraa myös vähenevien resurssien hinnan nousu. Liiketoiminnassa menestyvät jatkossa ne, jotka saavat aikaan enemmän vähemmällä.

Kiertotalous on maailmanlaajuisesti ajankohtainen teema ja myös yksi Euroopan Unionin tärkeimmistä painopistealueista tällä hetkellä. Kiertotalous on talouden seuraava sykli, jonka avulla on mahdollista hakea ratkaisuja kestävyyskriisiin ja samalla luoda uutta liiketoimintaa. Suomi on hakemassa kiertotaloudesta ponnistuslautaa talouden vahvistamiselle ja tavoitteleekin kiertotalouden kärkimaan asemaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi on saatava aikaan yhteiskunnallinen systeeminen muutos, nopeasti. Tästä epäilemättä seuraa poliittisia, lainsäädännöllisiä ja verotuksellisia ohjureita kiertotalouden liiketoimintojen edistämiseksi.

Myös kuntia ja muita julkisia hallintoja ohjeistetaan vahvasti huomiomaan hankinnoissaan vähähiilisyys ja kiertotalous. Julkiset hankinnat vastaavat noin 16 prosenttia Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta eli noin 35 miljardia euroa. Julkisten hankintojen vetämänä monet yritykset, jotka haluavat tulevaisuudessa(kin) olla mukana julkisissa hankinnoissa, joutuvat miettimään omia vihreitä arvojaan ja konkreettisia toimiaan yhä enemmän.

Yksi tärkeimmistä ohjureista on kuitenkin varmasti asiakkaiden ostopäätökset; Viime vuosina erityisesti kestävän kehityksen teemat ovat nousseet voimakkaasti vaikuttamaan sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden ostopäätöksiin. Yhä useammin asiakkaat arvostavat sitä, että kestävä kehitys on huomioitu heidän ostamiensa tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren ajan.

Kiertotalouden periaatteiden avulla yritykset parantavat kilpailukykyään monella tavalla:

• vastaamalla valveutuneiden asiakkaiden luomaan kysyntään
• Mahdollisuus osallistua (julkisiin) tarjouskilpailuihin myös silloin, kun tarjoajalta vaaditaan kiertotalouden tai vihreiden arvojen noudattamista
• resurssin käytön tehokkuus laskee materiaalin-, energian- ja vedenhankintakustannuksia
• Jätekustannusten laskeminen
• Uuden liiketoiminnan synty tai liiketoiminnan kehitys
• Digitalisaation ja teknologian monipuoliset hyödyt
• Synergiaedut kumppaneiden kanssa

MITEN niitä hyödynnetään?

Suomen Itsenäisyysrahasto Sitran määritelmän mukaan kiertotalouden liiketoimintamallit ovat:

1. Tuotteen elinkaaren pidentäminen: Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee.
2. Tuote palveluna: Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esimerkiksi liisaus- tai vuokrasopimuksesta.
3. Jakamisalustat: Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä.
4. Uusiutuvuus: Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energialähteitä korvataan uusiutuvilla.
5. Resurssitehokkuus ja kierrätys: Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja –materiaaleihin.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii innovointirohkeutta; ekologisia innovaatioita ja ideoita sekä osaamista ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse keksiä itse, voi myös oppia jo toteutetuista innovaatioista ja monistaa tai soveltaa hyväksi havaittuja toimintatapoja tai prosesseja.
Ekoinnovaatiot jaotellaan tuote-, prosessi- ja organisationaalisiin innovaatioihin. Vihreillä innovaatioilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi tuotantomuotojen ympäristövaikutuksiin, ympäristön kestävyyteen sekä luonnonvarojen tehokkaampaan ja vastuullisempaan käyttöön. Kiertotaloudessa suunnittelu on avainosassa; kiertotalouden liiketoimintamalleja on helpompi toteuttaa, kun tuotteiden ja osien korjattavuus, kierrätettävyys ja prosessin materiaalitehokkuus on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Kiertotalouteen perustuvat liiketaloudelliset käytännöt voivat tuottaa merkittäviä voittoja, resurssitehokkuutta ja liiketoiminnan jatkuvuutta, mutta ne vaativat yritysjohdolta ja myös muulta henkilöstöltä osaamista ja kyvykkyyksiä käsitellä monimutkaisia ja dynaamisia tekijöitä, kuten lineaarisen ja kiertoon perustuvien järjestelmien tasapainottamista nopeasti muuttuvien teknologioiden ja markkinoiden ailahtelevuuden maailmassa. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii myös osaamisen, mahdollisuuksien, yhteistyökumppaneiden ja tarvittavan teknologian tunnistamista.

MIKÄ hanke?

Ekoinnovointi ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana SeAMKin liiketoiminnan ja kulttuurin sekä tekniikan yksikköjen lisäksi Vaasan Yliopisto ja Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti. EAKR-hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto.

Hankkeen tavoitteena on edistää alueen pk-yritysten valmiuksia kestävään kehitykseen ja kiertotalousajattelun omaksumiseen. Hankkeessa tehdään konkreettisia toimia innovointirohkeuden, uuden liiketoiminnan syntymisen ja olemassa olevan liiketoiminnan jatkuvuuden edistämiseksi. Hankkeessa
toimitaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Kehitettäviä työkaluja pilotoidaan yrityksissä sekä testataan ja levitetään laajemmalti myös työpajoissa.

Ekoinnovoinnin osalta hankkeessa tuotetaan yrityksille tietoa onnistuneista ekoinnovaatioista ja konkreettisia työkaluja uusien ekoinnovaatioiden kehittämiseen ja olemassa olevien ekoinnovaatioiden käyttöönottoon. Hankkeessa levitetään myös tietoa kestävään kehitykseen liittyvistä teknologioista sekä siitä, miten ekoinnovaatioita voidaan viedä menestyksekkäästi markkinoille ja lisätä niiden kysyntää.

Kiertotalouden osalta hankkeessa lisätään alueen yritysten valmiuksia kiertotalousliiketoiminnan käyttöönottoon. Hankkeessa kehitetään työkaluja, joiden avulla yritykset voivat muun muassa tunnistaa nykytilan ja oman kyvykkyytensä toteuttaa kiertotalousliiketoimintaa sekä arvioida kiertotalousliiketoiminnan vaikutusta yrityksen taloudelliseen ja ei-taloudelliseen kasvuun. Lisäksi autetaan yrityksiä tunnistamaan omaa osaamistaan, mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uutta teknologiaa, joiden avulla ne voivat toteuttaa kiertotalouden liiketoimintamalleja ja mahdollisesti kehittää uutta liiketoimintaa.

Yritysten kilpailukyvyn kasvattamisen ja resurssitehokkuuden lisäksi hankkeella halutaan vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen, toimitusketjujen toimivuuteen sekä talouden ja ympäristön kestävyyteen.

Mitä te yrityksenä hyödytte hankkeesta?

• Hankkeessa tuotetaan tietoa, osaamista sekä työkaluja ekoinnovaatioiden käyttöönottoon ja kehittämiseen
• Hankkeessa tuotetaan tietoa uusista teknologioista, joiden avulla voidaan edistää kestävää kehitystä
• Hankkeessa kehitetään kiertotalousliiketoiminnan markkinatestimittari
• Hankkeessa arvioidaan kiertotalouden liiketoiminnanvaikutusta yrityksen taloudelliseen menestykseen sekä ei-taloudelliseen menestykseen
• Hankkeella edistetään verkostoitumista ja etsitään synergiamahdollisuuksia
Hankkeeseen osallistuminen on yritykselle maksutonta. Pilotointien ajankohta on syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana, tarkempi ajankohta sovitaan aina yritysten kanssa erikseen

 

Lisätiedot: Krista Mäki, asiantuntija, TKI,
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri, krista.maki@seamk.fi, puh. 040 830 0356