Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät

Työntekijä voi ansaita niin sanottuja vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa (24 lomapäivää) lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on esimerkiksi pitkä sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus.

Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä lomaa kerryttävä aika sekä sairauspoissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä.

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työntekijän on siis palattava työhön niin pitkäksi aikaa, että lomaa kertyy vähintään yhdeltä kuukaudelta. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus- tai kuntoutuspoissaolon johdosta.

Yhdenjaksoisuuden määrittelyssä merkityksellistä on työkyvyttömyyden keskeytyksetön jatkuminen, ei diagnoosi. Työntekijän sairauspoissaolon aikana diagnoosi voi siis vaihtua. Vuosiloman sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ei katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta, ei myöskään osasairauspäiväraha tai sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa.

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. 

Korvaus ei siis ole vuosilomapalkkaa, eikä siitä yleensä makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, jollei toisin ole sovittu. Korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka. Lisävapaakorvausta ei siis lasketa lomapalkkasäännöillä, vaan työntekijä saa lähtökohtaisesti korvauksena sen, minkä olisi saanut palkkana, jos olisi lisävapaan ajankohtana ollut työkykyisenä työssä.

Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma.

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäivät annetaan arkipäivinä kuten vuosilomakin, ja arkilauantait sisältyvät siten myös lisävapaapäiviin.

Vuosilomapäivät ja lisävapaapäivät on siten annettava yhdenjaksoisena lomakaudella, jollei työntekijän kanssa ole muuta sovittu. Laki ei määrää siitä, missä järjestyksessä loma ja lisävapaat pidetään. Työnantaja voi siis asiasta päättää, kunhan tasapuolisen kohtelun nimissä noudattaa kaikkiin työntekijöihin samaa sääntöä. Usein sovitaan pidettäväksi ensin vuosilomat ja lisävapaat sen jälkeen.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävät lomapäivät ja lisävapaapäivät yhdessä tai useammassa jaksossa tai siirtää myöhemmin pidettäviksi loman siirtosääntöjä noudattaen.

Työnantaja voi määrätä lisävapaapäivät irtisanomisajalle lomakaudella lain mukaista ilmoitusaikaa (kuukausi tai kaksi viikkoa) noudattaen. Työnantaja ja työntekijä saavat aina sopia lisävapaiden pitämisestä irtisanomisaikana.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Lisäpäiviin sovelletaan myös oikeutta siirtää vuosilomaa työkyvyttömyyden johdosta, mutta jos työntekijä haluaa pitää lomansa ja lisävapaansa samanaikaisesti sairauspoissaolon kanssa, se toki on mahdollista. Tällöin työntekijälle maksetaan normaalisti lomapalkka, mahdollinen lomaraha ja korvaus lisävapaapäiviltä.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole työssäolon veroista aikaa loman ansainnassa.

Pidettyjä lisävapaapäiviä ei lueta työssäolon veroisiksi päiviksi uuden vuosiloman ansainnassa. Niiden ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa.

Esimerkki: Työntekijä on heinäkuussa työssä 10 päivää ja pitää 15 lisävapaapäivää. Hän ei ansaitse vuosilomaa, koska työpäiviä ja työssäolon veroisia päiviä on vain 10.

Työnantajan on jälkikäteen pystyttävä osoittamaan, mitkä päivät työntekijä on ollut vuosilomalla ja mitkä lisävapaapäivillä. Vuosilomat ja lisävapaapäivät on siis pidettävä erillään vuosilomakirjanpidossa.

 

 

 

 

Kirsi Parnila
Lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

lisävapaapäivä, työntekijä, työsuhde