Verovapaat henkilökuntaedut monipuolistuvat

Työntekijöille annetuista verovapaista henkilöeduista säädetään tuloverolaissa. Harrastus- ja virkistystoiminnan lajikirjon monipuolistuminen tuo käyttöön uusia erilaisia etuja. Koronan myötä etätyö sekä liikkumisen rajoitukset ovat tuoneet henkilökuntaetujen piiriin myös virtuaalisesti järjestettävät tapahtumat. Oikeuskäytäntö ja verohallinnon ohjeistus selventävät näiden uusien etujen verovapauden kriteerejä.

Virtuaaliset tapahtumat

Työnantaja voi järjestää verovapaata virkistystoimintaa myös virtuaalisesti. Verovapauden edellytys on, että kyse on kollektiivisesti järjestetystä virkistystoiminnasta ja etu on tavanomainen ja kohtuullinen. Esimerkiksi virkistyspäivät tai pikkujoulut voivat siten olla verovapaata virkistystoimintaa myös etänä järjestettynä. Virtuaalisesti järjestetyissä virkistystilaisuuksissa työntekijöille voidaan tarjota myös ruokaa. Ruokailun tulee olla työnantajan järjestämä ja maksama. Työnantaja voi esimerkiksi tilata ruoat työntekijöiden kotiin tai työntekijä voi hakea työnantajan tilaaman ruoan tietystä paikasta. Jos työnantaja tarjoaa ruokailun virkistystilaisuudessa antamalla työntekijöille lahjakortin ruokakauppaan, ravintolaan tai ruokalähettipalveluun, kyse ei ole työnantajan järjestämästä verovapaasta ruokailusta. Lahjakorttina annettu etu on tällöin työntekijän palkkaa.

Etäyhteyden kautta tarjottu kulttuurietu on verovapaata. Tällaisia ovat esimerkiksi internetin välityksellä reaaliaikaisesti lähetetyt urheilutapahtumat, konsertit, teatteri- ja oopperaesitykset sekä muut vastaavasti eri taiteenaloihin liittyvät virtuaalisesti järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet. Myös internetin kautta katsottu tallennettu esitys voi olla verovapaa. Edellytyksenä verovapaudelle on, että tallennetta voi katsoa vain tiettynä ennalta määritettynä ajankohtana. Tallennetun konsertin katsominen tiettynä ennalta määritettynä päivänä tai elokuvafestivaalin seuranta tiettynä ajankohtana on verovapaa kulttuurietu. Myös urheilutapahtuman nauhoite voi olla verovapaa tallenne, jos se on katsottavissa vain tiettynä ajankohtana.

Verovapaata kulttuurietua voi käyttää kulttuuri- tai urheilutapahtumien kausi- ja sarjalippujen hankintaan. Kulttuuriedulla voidaan hankkia myös katseluoikeutta kerralla tiettyyn virtuaaliseen tapahtumaan tai esimerkiksi tietyn joukkueen tai orkesterin koko kauteen. Verovapaata ei ole kuitenkaan kuukausimaksullisen suoratoistopalvelun kautta hankittu yleinen katselu- tai kuunteluoikeus.

Messujen pääsymaksut

Tavanomaista verovapaata kulttuuritoimintaa ovat myös urheiluun ja eri taiteenaloihin liittyvien messujen pääsymaksut. Näitä pääsymaksuja voidaan siis maksaa esimerkiksi virikesetelillä tai muulla maksuvälineellä, joka on annettu omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa varten. Messutapahtuman pääasiallisena sisältönä on oltava eri taiteenalat, urheilu tai liikunta. Kirjallisuuden messut ja liikuntamessut ovat esimerkkejä hyväksyttävistä messuista. Pelkästään vapaa-aikaan, harrastamiseen, matkustamiseen, hyvinvointiin, muotiin, kodin sisustamiseen tai rakentamiseen liittyvät messut eivät ole verovapauden piirissä.

Kaupunkipyörät

Työnantaja voi tarjota kaupunkipyörien käytön verovapaana etuna. Etu tulee tarjota kaikille työntekijöille. Kaupunkipyörien käyttöetu on osa verovapaata työsuhdematkalippua. Työnantaja voi tarjota työsuhdematkalipun ja siten myös kaupunkipyöräedut kohdennetulla maksuvälineellä.

Henkilökuntaedut tulevaisuudessa

Uusia virkistystoiminnan muotoja tulee käyttöön jatkuvasti. Tämä mahdollistaa verovapaiden henkilökuntaetujen monipuolistumisen jatkossakin. Oikeuskäytäntö muokkaa näiden uusien etujen verotuskohtelua. Lisäksi verohallinnon ohjeistuksen tulee pysyä mukana kehityksessä. Syksyn budjettiriihessä tuotiin esiin koulutussetelin käyttöönoton mahdollisuutta. Lisäksi liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalan laajennuksesta muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan tehdään selvitys.

 

Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari

henkilökuntaedut, veropapaus