Vasikointia vai välittämistä?

Onko ilmoituskanavan ylläpitäminen vasikoinnin mahdollistamista vai työntekijöistä välittämistä? Me Keskuskauppakamarilla uskomme vahvasti, että ilmoituskanavan tarjoaminen kertoo välittämisestä sekä vahvistaa luottamuksellista organisaatiokulttuuria. Lisäksi ilmoituskanavan tarjoaminen on pian myös lainsäädännön tuoma velvollisuus. 

 

EU:n ns. whistleblowing-direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 17.12.2021 mennessä. Suomessa lainsäädäntö on parhaillaan valmisteilla ja sen on tarkoitus tulla voimaan määräaikaan mennessä. Uuden lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelu. Yritysten näkökulmasta kyse on hieman yksinkertaistaen siitä, että lain voimaantullessa kaikilla yli 250 hengen yrityksillä ja organisaatioilla on oltava käytössään ilmoituskanava, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Näillä näkymin 50-249 henkilöä työllistävillä yrityksillä olisi aikaa joulukuuhun 2023. 

 

Keskuskauppakamarin keväällä 2021 tekemän selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, että vaikka ilmoituskanavat ovat tulossa laajasti pakolliseksi, eivät yritykset vielä täysin tunne lainsäädännön uusia vaatimuksia. Kyselyyn vastanneista organisaatioista vain noin puolet kertoi, että heillä on ilmoituskanava jo käytössään. Lisäksi liki puolella niistä organisaatioista, joilla kanavaa ei vielä ole, ei kanavan hankinta ole vielä edes suunnitteilla.  

 

Ilmoituskanavan käyttöönoton yhteydessä yrityksen on lisäksi luotava selkeät prosessit ja pohdittava tarkoin, miten ilmoituksia käytännössä käsitellään. On myös varmistettava ilmoitusten käsittelijöiden riittävä osaaminen. Tähän työhön onkin hyvä ryhtyä hyvissä ajoin, ehdottomasti jo ennen lainsäädännön asettamaa viimeistä aikarajaa. Nyt olisi siis viimeistään aika alkaa rakentaa prosesseja riippumatta siitä, milloin lainsäädäntö omaa yritystä tulee velvoittamaan. 

 

Direktiivin mukaan suojelua nauttivien ilmoittajien piiri on laaja. Suojaa saavat mm. niin nykyiset kuin entisetkin työntekijät, osakkeenomistajat sekä hankintaketjussa toimivien yritysten työntekijät. Direktiivi vaatii sisäisen ilmoituskanavan tarjoamista työntekijöille, mutta kanavan avaaminen myös laajemmalle joukolle ilmoittajia on useimmiten käytännöllisin tapa vastaanottaa ilmoituksia kaikilta suojelua nauttivilta ilmoittajilta. Keskuskauppakamarin kysely osoitti, että sisäisten ilmoituskanavien käyttöä olisikin mahdollista laajentaa, sillä esimerkiksi vain alle kolmannes niistä, joilla on jo ilmoituskanava, tarjoaa tällä hetkellä entisille työntekijöille mahdollisuuden käyttää kanavaa. Yritysten onkin tärkeää huomata, että jatkossa ilmoittamismahdollisuus on tavalla tai toisella annettava laajalle joukolle sidosryhmiä. 

 

Yritykset ovat vastuullisuusasioissa päivä päivältä tiukemman luupin alla. Vuosikertomuksiin ja verkkosivuille kirjatut lupaukset on lunastettava arjessa joka päivä. Ilmoituskanava on osa vastuullista ja modernia organisaatiokulttuuria. 

 

KESKUSKAUPPAKAMARI 20191030 Kuva Liisa Takala. Stina Wikberg. WTC, Helsinki.

 

 

 

 

 

 

Stina Wikberg
johtaja
Keskuskauppakamari