Työnantajavelvoitteet konkurssissa

Työnantajan konkurssi on työsopimuslaissa erikseen säädetty irtisanomisperuste. Konkurssitilanteessa sekä konkurssipesä että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisperusteeksi riittää työnantajan asettaminen konkurssiin, eikä muita perusteita edellytetä. Työsopimusten irtisanominen konkurssiin vedoten on mahdollista konkurssiin asettamishetkestä lukien. Pesänhoitajan on yleensä järkevää suorittaa irtisanomiset viipymättä työsuhteesta johtuvien palkanmaksuvelvoitteiden päättämiseksi. Konkurssiin irtisanomisperusteena tulee myös vedota kohtuullisessa ajassa konkurssiin asettamisen jälkeen, varsinkin jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa.

Jos työnantaja on jo ennen konkurssiin asettamista irtisanonut työntekijän, irtisanomisaika määräytyy työsuhteessa tavallisesti noudatettavan irtisanomisajan mukaan. Ennen konkurssia irtisanotun työntekijän irtisanomisaika ei automaattisesti lyhene työnantajan konkurssin myötä. Konkurssipesä voi kuitenkin sitä lyhentää toimittamalla uuden irtisanomisen 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Erityinen irtisanomissuoja

Raskaana tai perhevapaalla olevalla työntekijällä ei ole erityistä irtisanomissuojaa työnantajan konkurssitilanteessa, vaan myös hänen työsuhteensa voidaan irtisanoa. Luottamusmies ja -valtuutettu ja työsuojeluvaltuutettu sen sijaan säilyttävät irtisanomissuojansa myös työnantajan konkurssissa. Työntekijöiden edustajan työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos tämän työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muihin tehtäviin.

Työsopimuksen päättämismenettely

Kun työsopimus irtisanotaan työnantajan konkurssin takia, konkurssipesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Irtisanomisen kohdistuessa useaan työntekijään selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai edustajan puuttuessa työntekijöille yhteisesti.

Konkurssipesän on myös ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle, jos konkurssin vuoksi irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Ilmoituksessa on mainittava irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat. Konkurssipesän tulee tiedottaa irtisanotuille työntekijöille heidän oikeudestaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan. Kun irtisanomisperusteena on työnantajan konkurssi, irtisanotuilla ei ole oikeutta työllistymisvapaaseen eikä työllistymistä edistävään koulutukseen tai valmennukseen.

Työntekijän pyynnöstä pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen työtodistus työsuhteen kestosta, työtehtävien laadusta ja työsuhteen päättymisen syystä. Arviota työntekijän työtaidosta ja käytöksestä pesänhoitaja ei voi antaa.

Irtisanomisajan palkka ja lopputilin maksaminen

Jos työntekijä on sopinut tai ilmoittanut palkattomasta poissaolosta, joka jatkuu koko irtisanomisajan (esimerkiksi opintovapaa), ei hänelle makseta myöskään irtisanomisajan palkkaa. Työntekijän ollessa lomautettuna irtisanomisajan palkka tulee maksettavaksi. Irtisanomisajan palkasta saadaan vähentää 14 päivän palkka, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Lopputilin, sisältäen kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten lomakorvauksen, tulee olla työntekijän tilillä työsuhteen päättymispäivänä, ellei toisin ole sovittu. Lopputilin maksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus odotusajan palkkaan.

Palkkaturva

Maksukyvyttömyystilanteessa työntekijöiden palkkoja joudutaan hakemaan palkkaturvana ELY-keskuksesta. Suosituksena on, että pesänhoitaja hakee ELY-keskuksen suostumuksella työntekijöiden lukuun heille kuuluvat työsuhteesta johtuvat saatavat. Palkkaturvalain mukaan konkurssipesän hoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan tulee yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa selvittää, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Pesänhoitajan on myös varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus lausua käsityksensä luetteloon merkityistä saatavista. Konkurssipesä voi hakea palkkaturvana vain selviä ja riidattomia saatavia.

Liikkeen luovutus

Liikkeen luovutuksessa lähtökohta on, että työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen luovutuksensaajalle. Työsopimuslain mukaan konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei kuitenkaan vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista.  Poikkeuksena pääsäännöstä on tilanne, jossa konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Tällöin luovutuksensaaja vastaa myös ennen luovutusta erääntyneistä saatavista.

Konkurssiasiamiehen toimiston sivuilta löytyy konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus työsuhteisiin liittyvien velvoitteiden hoitamisesta konkurssissa.

 

Reetta Riihimäki
lakimies