MEIRÄN VÄELTÄ: (Teko)Äly hoi – älä jätä!

Vuosikymmeniä sitten tieteiskirjoissa ja -elokuvissa autot ajoivat ilman kuljettajaa tai kuljettaja luki kirjaa ajaessaan. Nyt tuo alkaa olla todellisuutta. Itsestään ajavia autoja on jo liikenteessä – tosin monen maan lainsäädäntö estää tekniikan pääsyä valloilleen ja paljon on vielä tehtävää.

JP SorvistoTekoäly mielletään monesti juuri itsestään ajavien autojen kaltaisiksi saavutuksiksi. Samalla emme huomaakaan, että tekoäly on jo käytössä monissa palveluissa, joita arkipäivisin käytämme.
Monille tekoälyn sovelluksille on yhteistä muun muassa isot tietomäärät, joita yhdistelemällä kone osaa analysoida ja tehdä oikeita johtopäätöksiä. Tekoälyn myötä koneille on tullut paljon inhimillisiä piirteitä – kone osaa tunnistaa esimerkiksi autojen rekisterinumeroita. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsessään, vaan koneelle pitää opettaa numerot lukuisista eri variaatioista numeroita, joista sitten kerrotaan algoritmille, mitä numeroa kukin kuva tarkoittaa.

Kone oppii erilaisia asioita ja hyödyntämällä sille tehtyjä algoritmeja se tekee johtopäätöksiä. Ajan myötä, toimintaa ja ohjeita kehittäen, saadaan koneen tekemät valinnat yhä paremmaksi. Samalla tavalla tekoälyä voidaan käyttää puheentunnistamiseen. Asiakaspalvelijoitakin on jo korvattu roboteilla muun muassa pankkien palvelupuhelimissa. Jos kone ei saa selvää sanomastasi se pyytää toistamaan antamasi kysymyksen. Tekoälyn myötä voit jo tänään kysyä matkapuhelimeltasi ohjeita pelkällä puheella.

Tekoäly on kovaa vauhtia haastamassa ihmistä ratkaisujen tekemisessä. Koneen hyvä puoli on, että se voi hyödyntää hyvin suuren määrän lähdetietoa ja aiemmin tehtyjä ratkaisuja. Esimerkiksi lääketieteessä koneelle voi olla opetettu potilasta koskevat tiedot, joita yhdistelemällä saadaan esitys parhaasta mahdollisesta hoidosta kussakin tilanteessa.

Tekoäly on hyvin käyttökelpoinen myös monissa optimointia vaativissa tehtävissä, joissa ihminen on kuviteltu korvaamattomaksi. Kone jaksaakin oppia annettujen tavoitteiden sekä tehtyjen algoritmien mukaisesti erilaisista mahdollisuuksista väsymättä 24 tuntia vuorokaudessa päätyen lopulta parhaaseen ratkaisuehdotukseen. Tekoäly ei siis tarvitse kesälomaa. Kuvaavaa on, että aiemmin tietokoneet ja robotit olivat uhkaamassa teollisuuden työpaikkoja. Nyt älykkäät koneet siirtyvät jo palveluihin ja tehdassaleista toimistoihin muokkaamaan työskentelyämme. Forrester on ennustanut tekoälyn liiketoiminnan arvoksi 1 200 000 000 000 dollaria vuonna 2020 eli noin tuhat miljardia euroa. Siitä riittäisi varmaan meillekin osa.

Me Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin ICT-valiokunnassa olemme jo kukin tahoillamme soveltamassa tekoälyä eri sovelluksissa. Tulevaisuudessa haluamme olla mukana kertomassa parhaista käytännöistä, miten mikä tahansa yritys voi parantaa niin omaa kuin asiakkaidensa tuottavuutta tekoälyn avulla.

Tekoäly tulee olemaan osa meidän jokapäiväistä elämäämme – halusimme tai emme. Ottamalla tekoäly avuksi omaan toimintaamme voimme saada uusia oivalluksia ja todeta ”ai – tuota en aiemmin huomannutkaan”. [AI on englannin kielen lyhennys tekoälystä – Artificial Intelligence].

Hyvää kesää ja kesälomaa kaikille!

J-P Sorvisto
Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin ICT-valiokunnan jäsen
Sofor Oy:n toimitusjohtaja

PS. Valiokuntatyö on mielenkiintoista ja antoisaa, joten jos sinua kiinnostaisi valiokunnan jäsenyys, niin katso valiokunnat täältä ja ota yhteyttä valiokunnan sihteeriin Pertti Kinnuseen tai Tomi Kohtaseen ja keskustele asiasta lisää.

ICT, liikenne, optimointi, tekoäly, teollisuus, valiokunta