Suomen kestävän kasvun ohjelman työkalupakista puuttuvat kestävän liikenteen investoinnit eli investoinnit rautatieinfraan

Me pääradan vaikutuspiirissä olevat kauppakamarit haluamme tukea Suomen päärataryhmän kannanottoa 21.12.2020.

Koronapandemian vaikutukset EU:n ja globaaliin talouteen ovat erittäin vakavia.750 miljardin euron Next Generation EU -elpymispaketti on keskeisessä roolissa Euroopan – ja Suomen – talouden elvyttämisessä ja uudistumisessa. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa eli kestävän kasvun ohjelmaa on valmisteltu koko syksy.

Suomen päärataryhmä on tuonut esille kantansa elpymissuunnitelman tavoitteisiin ja työkaluihin liittyen. Kauppakamarien mielestä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on merkittävä puute koskien kestävän liikenteen panostuksia.

Hallitusohjelmassa on ansiokkaasti asetettu tavoitteeksi Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi hallituksella on tavoitteena puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on tarkoitus tukea hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hallituksen eduskunnalle antamasta Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta kuitenkin selviää, että tavoitteet ja toimet eivät kaikilta osin kohtaa. Työkalupakista puuttuvat siihen olennaisesti kuuluvat kestävän liikenteen investoinnit eli investoinnit rautatieinfraan.

Rautatieinfrainvestoinnit ovat merkittävä ja vaikuttava keino elvyttää taloutta ja tukea positiivista työllisyyskehitystä. Niiden avulla tuetaan keskeisellä tavalla myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä sekä edistetään yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellisia ilmastotavoitteita. Lisäksi investoimalla rautatieinfraan meillä on mahdollisuus saada liikkeelle merkittäviä yksityisiä investointeja sekä edistää teollisuutemme tuotteiden vientiä kestävällä tavalla Euroopan markkinoille.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta muistuttaakin vuoden 2021 talousarviomietinnössään: ”Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös liikenteen päästöjä vähentävät rataverkon kunnostus- ja kehittämistarpeet, jotka edellyttävät mittavia lisäpanostuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jatkossa tarvitaan ratkaisuja konkreettisista rahoitusmalleista, joilla keskeisten hankkeiden eteneminen varmistetaan. Lisäksi valiokunta korostaa EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä, mikä edellyttää myös sitovia kansallisen tason investointipäätöksiä. Myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja on hyödynnettävä laajasti päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.”

Useissa muissa jäsenmaissa rautateihin investoidaan vahvasti EU-elvytyspaketista. Myös Euroopan komissio kannustaa tekemään raideinvestointeja.

Yhdymme valtiovarainministeri Vanhasen kantaan (HS 28.11.), että nyt ei pidä rahoittaa mitään pienen mittakaavan paikallisia ”siltarumpuhankkeita”, mutta samalla muistutamme, että se ei saa sulkea elvytyspaketista pois koko Suomeen vaikuttavia, kansantaloudellisesti merkittäviä ratainfrahankkeita.

Pääradalla ja sen liityntäyhteyksillä on odottamassa useita kansantalouttamme parantavia pitkävaikutteisia investointeja, joita voidaan toteuttaa nopeastikin. Ne tukevat eurooppalaisen liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkojen kehittämistä. Ne ovat koko Suomen raideliikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä investointeja, joilla on laaja vipuvaikutus yksityisen puolen investointeihin. Ne edesauttavat myös tulevaa Digirata-uudistusta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keväällä 2020 valmistamaa liikenneverkon strategista tilannekuvaa päivitetään parhaillaan. Siinä on tuotu esille rataverkkomme keskeiset korjaustarpeet, välityskyvyn parantamistarpeet sekä ratapihojen ja asemanseutujen kehittämistarpeet. Tilannekuva kertoo hyvin raideliikenteemme pullonkaulat ja solmupisteet.

Suomessa on odottamassa investointeja, joilla lisätään ratakapasiteettia, parannetaan toimintavarmuutta ja junien liikennöintinopeutta sekä välityskykyä vilkkailla työmatkaliikkumisen alueilla. Odottamassa on investointeja, joilla parannetaan tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja edesautetaan yli rajojen kuljetuksia pohjoismaisilla tavaramarkkinoilla aina arktiselle alueelle saakka. Odottamassa on solmupisteinvestointeja, joiden vaikutus matka- ja kuljetusketjujen toimivuuteen eri puolille Suomea on keskeinen tekijä rataverkon kapasiteetin tehokkaassa käytössä eri yhteysväleillä. Asemanseutujen kehittäminen mahdollistaa nykyistä paremman joukkoliikennejärjestelmän toteuttamisen, kaupunkirakenteen uudistamisen ja elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottamisen.

Vaadimmekin valmistelijoilta – sekä ministeriryhmältä että kansliapäälliköistä koostuvalta koordinaatioryhmältä – uudelleenarviointia ja merkittävien, koko Suomen elpymiseen, työllisyyteen ja uudistumiseen vaikuttavien raideinfrahankkeiden rahoittamista Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, joka tulee olemaan osa EU:n elpymispakettia.

Tampereella 27.1.2021

Lapin kauppakamari Timo Rautajoki 040 5511289
Oulun kauppakamari Jari Tuovinen 044 3134505
Pohjanmaan kauppakamari Juha Häkkinen 0500 561036
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Pertti Kinnunen 040 5340875
Satakunnan kauppakamari Minna Nore 044 7105364
Rauman kauppakamari Riikka Piispa 040 708 8555
Keski-Suomen kauppakamari Ari Hiltunen 0400 583210
Hämeen kauppakamari Jussi Eerikäinen 040 7399303
Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari Marja Heinimäki 040 5478563
Tampereen kauppakamari Antti Eskelinen 050 65569