Sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaalla, esimerkkeinä Seinäjoki, Kurikka ja Kauhava

Sote-uudistusta valmistellaan tällä hetkellä eduskunnassa useissa eri valiokunnissa: sosiaali- ja terveys-, talous- ja valtionvarainvaliokunnassa. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarina olemme huolestuneita lakiesityksestä. Mallissa esitettävä yksityisten toimijoiden ulkopuolelle jättäminen voi johtaa haasteisiin palvelujen riittävyydessä, laadussa ja myös kustannustehokkuudessa, mikäli painopiste on siirtymässä nykyistä merkittävämmin julkisen tuotannon harteille. Yksityisellä sektorilla on nykyisin jo varsin merkittävä rooli palveluntuotannossa sosiaali- ja terveyssektoreilla. Julkisella puolella taas on jo tällä hetkellä tunnistettavissa sote-palveluiden keskittymistä. Miten se helpottaa palvelujen saavutettavuutta?

Hallituksen esityksessä mainitaan “palveluverkon tiivistäminen” erääksi keskeisimmäksi sote-kustannusten kasvua hillitseväksi toiminnalliseksi mekanismiksi. Mitä soten palveluverkoston tiivistäminen, eli karsiminen, tarkoittaisi Etelä-Pohjanmaalla, missä asutus jakautuu melko tasaisesti ympäri maakuntaa ja asutus on tiheää myös kaupunkien ulkopuolella? Säilyykö nykyinen palveluverkko?

Sote-uudistus rajoittaisi ostopalveluiden käyttöä ja supistaisi käytettävissä olevaa yksityisten toimijoiden palvelutarjontaa. Nykyisellään ostopalveluilla kyetään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja hakemaan referenssiä oman tuotannon kustannuksille. Ostopalveluiden käyttö Etelä-Pohjanmaalla on laajaa ja monipuolista. Esimerkiksi kotihoidossa ja asumispalveluissa palvelusetelit ovat selkeästi lisänneet yrittäjyyttä ja luoneet kansalaisille valinnan mahdollisuuksia, sillä palvelusetelikäytännöissä valinnan saa tehdä asiakas, ei kunta, jonka roolina on antaa rahoitus palvelusetelin kautta.

Ostopalveluiden ja palveluseteleiden käyttökohteita on muun muassa vanhusten asumispalvelut, päihdekuntoutus ja lääkäreiden etävastaanotto. Esimerkiksi Seinäjoella 45 % vanhusten asumispalveluista on ostopalveluja. Jos lakiesityksen mukaista riittävää omaa palvelutuotantoa tulkitaan tiukasti, voisivat nykyiset laajat hankinnat olla uhattuina. Olisiko näiden palveluiden kotiuttaminen kaupungin tai hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi järkevää tai edes mahdollista? Seinäjoella toive yleisestikin on, että monituottajuus olisi myös jatkossa mahdollista. Nykyisellään ostopalveluja, niin yrityksiltä kuin yhdistyksiltäkin, pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti.

Nykyisellään lääkäripalveluiden monipuolinen saatavuus turvataan Kurikassa osittain lääkärien etävastaanottojen ostopalveluilla. Epäselvä määritelmä riittävästä omasta palvelutuotannosta aiheuttaa huolta siitä, pitääkö tulevaisuudessa varata ostopalveluiden rinnalle julkisen oma “tuplaresurssi”.

Hallitus valmistelee sote-uudistuksen ohella monikanavarahoituksen purkamista, millä voi olla vaikutuksia nykyisiin Kela-korvauksiin. Kelan sairausvakuutuksen turvin asiakkaat ovat toistaiseksi voineet hakeutua myös yksityiselle ja tämä helpottaa merkittävästi painetta julkisella puolella. Mahdollinen Kela-korvausten lakkauttaminen monikanavarahoituksen muutosten yhteydessä lisäisi julkiseen sote-järjestelmään kohdistuvaa painetta. Lisäksi, jos sote-uudistus esitetyssä muodossaan toteutuu ja yksityinen tuotanto sysätään syrjään, onko vastaavia palveluita ylipäänsä enää tulevaisuudessa kattavasti saatavilla?

Kauhavalla ja Evijärvellä on juuri suljettu yksi julkisen puolen vanhusten asumispalveluyksikkö ja siirrytty tältä osin ostopalveluihin. Onko sote-uudistuksen jälkeen tarpeen palauttaa toiminta jälleen takaisin omaksi tuotannoksi? Entä lastensuojelun ostopalvelut, jotka tällä hetkellä ovat Kauhavalla kokonaan ostopalveluita? Onko julkisen rakennettava omaa, nämä palvelut korvaavaa tuotantoa?

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin hallitus

Juhamatti Aronen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, sote, soteuudistus