Paraneeko pidot?

Niinhän tässä kävi, että pakko on toistaa itseään, vaikka ei haluaisikaan. Olen jo useampaan kertaan ottanut alkuvuodesta esiin Suomen väestönkehityksen, joka on sanalla sanoen huolestuttava. Joulukuun 2019 ennakkotilaston mukaan vuoden 2019 aikana Suomessa syntyi 45 597 lasta, mikä on lähes 2000 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Viimeksi lapsia syntyi vähemmän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla.

Nämä pienet ikäluokat siirtyvät työelämään reilun parinkymmenen vuoden kuluttua eli 2040 luvun aikana, jolloin sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien nuorimmatkin edustajat alkavat valtaosin olla tehostettujen hoivapalveluiden tarpeessa. Mahtaako meillä silloin riittää suositusten mukaisia määriä työvoimaa hoivapalveluihin, kun samasta työvoimasta kilpailevat muutkin yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät toimialat ja yritykset? En oikein usko, että pidot paranevat, kun väki vähenee.

Suomen väestönkasvu on jo vuosia perustunut nettomaahanmuuttoon. Maahanmuuttajat huolehtivat varsin hyvin myös maamme syntyvyydestä, sillä joka seitsemäs viime vuonna syntynyt lapsi oli muun kuin kantasuomalaisen äidin synnyttämä. Näiden faktojen valossa en todellakaan näe muuta vaihtoehtoa maamme elinvoiman ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle kuin hallitun työ- ja osaamisperustaisen maahanmuuton, siihen liittyvän tehokkaan suomenkielen opetuksen ja kokonaisvaltaisen kotouttamisen niin työelämän kuin harrastustenkin kautta. Systemaattinen ja määrätietoinen työ asian edistämiseksi on aloitettava heti, muuten meidät voi kiire yllättää.

 

Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja