Ota maailma konttoriisi!

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelee suuri joukko lahjakkaita ja innokkaita ulkomaalaisia opiskelijoita jo nyt ja lisää on tulossa, kun uudet englanninkieliset automaatio- ja elintarviketeknologian opetusohjelmat lähivuosina käynnistyvät. Opiskelijat saavat paitsi laadukasta opetusta, myös tehokkaan “Suomi-kylvyn” asuessaan ja eläessään arkeaan kaupungissamme ja maakunnassamme yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskeluaika on usein “ihmisen parasta aikaa” (vaikka Matti Nykäsellä taisikin olla asiasta hieman laajempi näkemys…). Opiskelijan mieltä voi kuitenkin varjostaa huoli valmistumisesta, etenkin, jos opintoihin kiinteänä ja tärkeänä osana kuuluva harjoittelu oman alan yrityksissä ei ota onnistuakseen. Tähän haasteeseen törmäävät lähes kaikki kansainväliset opiskelijat Suomessa ja tilanne tuntuu olevan sitä vaikeampi, mitä pienemmästä kaupungista ja alueesta on kyse.

Pitäisikö yritysten ryhdistäytyä? Miksipä juuri Sinun yrityksesi ei voisi tarjota innokkaalle oppijalle hänen kipeästi tarvitsemaansa harjoittelupaikkaa? Opiskelija tuo tullessaan uusinta tietoa, näkemystä sekä kansainvälistä tuulahdusta meidän itse kunkin “kotikansainvälistymisen” edistämiseksi. Suomalaiset osaavat yleensä ihan kohtuullisesti englantia, mutta usein arkailemme käyttää kieltä, varsinkin, jos työkaverit sattuvat olemaan kuulemassa. Kansainvälisen harjoittelijan kanssa jokainen joutuisi työpäivien aikana vaihtamaan edes muutaman englanninkielisen sanan ja lauseen, jolloin kynnys käyttää kieltä madaltuisi ja siitä tulisi luonteva osa työpäivää ja omaa ammattiosaamista.

Seamk on valmis kuuntelemaan yrityksiä ja tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja ja kokeiluja harjoittelun toteuttamiseksi. Voisiko yksi vaihtoehto olla pariharjoittelu, jossa yritykseen tulisi harjoittelujaksolle samaan aikaan sekä suomalainen että ulkomaalainen opiskelija? Suomalainen harjoittelija voisi toimia kieliapuna tilanteissa, joissa tarvitaan vähän tehokkaampaa kielimuurin ylitystä. Toki harjoittelijoiden roolit ja tehtävät tulee määritellä tarkasti, jotta suomalainen opiskelija voi keskittyä pääosin omaan harjoitteluunsa. Joka tapauksessa tämä konsepti voisi mahdollistaa yhä useammalle Seamkin kansainväliselle opiskelijalle tehokkaan ja mielenkiintoisen harjoittelujakson oman maakuntamme yrityksissä. Samalla yritykset voisivat “kotikansainvälistyä” ja suomalaiset opiskelijat saisivat jo harjoitteluaikana tuntumaa tulevaan työelämään, jossa osa työkavereista yhä useammin saattaa puhua jotain aivan muuta kieltä kuin suomea. Kuka rohkea haluaa lähteä pilotoimaan tätä mallia?

Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja

harjoittelija, kansainvälistyminen, seamk, työharjoittelu