Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa laski vuoden 2019 tasolle

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenissä laski viime vuoden ennätystasolta vuoden 2019 tasolle 29 prosenttiin. Naisten osuus hallituksissa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla, mutta viime vuosina kasvu näyttäisi hidastuneen. Täysin tasapuolinen sukupuolijakauma on 25 pörssiyhtiössä.

KESKUSKAUPPAKAMARI 20191030 Kuva Liisa Takala. Ville Kajala. WTC, Helsinki.

 

Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta, jossa on selvitetty naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, hallitusten valiokunnissa sekä osakkeenomistajien nimitystoimikunnissa. Tarkasteltavia yhtiöitä oli 128.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa väheni tänä vuonna 29 prosenttiin. Pudotusta viime vuoden ennätystasolta 30 prosentista oli yksi prosenttiyksikkö. Kasvua oli ainoastaan keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Niiden hallitusten jäsenistä nyt jo 31 prosenttia on naisia. Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus putosi 32 prosenttiin ja pienissä pörssiyhtiöissä 24 prosenttiin.

Täysin tasapuolinen sukupuolijakauma on 25 pörssiyhtiössä, kun vuotta aiemmin tällaisia yhtiöitä oli 31. Näissä yhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä on 40–60 prosenttia.

”Naisten osuuden kasvu pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä näyttäisi viime vuosina hidastuneen. Vaikka maaliskuussa tekemämme selvityksen mukaan suomalaiset yhtiöt sijoittuvatkin edelleen EU- ja ETA-maiden kärkikastiin, työtä talouselämän päätöksenteon tasa-arvon edistämiseksi on jatkettava”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuden asiantuntija Ville Kajala.

Hallituksen eri valiokuntien sukupuolijakaumassa on selviä eroja. Naiset ovat hallituspaikkoihin nähden yliedustettuina tarkastusvaliokunnissa, joissa naisten osuus on 38 prosenttia. Lisäksi puolet tarkastusvaliokuntien puheenjohtajista on naisia. Palkitsemisvaliokunnissa, joiden tehtävänä on yleensä valmistella toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemista ja nimityksiä koskevat ehdotukset, naisten osuus on 32 prosenttia.

”Valiokuntapaikkojen jakaumaan vaikuttaa luonnollisesti kunkin hallituksen jäsenen tausta ja kokemus. Jakauma näyttäisi heijastelevan sitä seikkaa, että naispuolisilla hallituksen jäsenillä on miehiä useammin tausta tukitoimintojen johtotehtävistä, kuten talous-, henkilöstö- tai lakiasiainjohdosta”, sanoo Kajala.

Naisten osuus pieni hallitusten nimitystä valmistelevissa toimielimissä

Sen sijaan hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on silmiinpistävän pieni. Naisia on hallitusten nimitysvaliokuntien jäsenistä 19 prosenttia ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien jäsenistä vain 14 prosenttia. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnat ovat viime vuosina yleistyneet huomattavasti. Tänä vuonna jo 55 pörssiyhtiön hallituskokoonpanon valmistelu tapahtui osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa.

Kajalan mukaan naisten vähäinen osuus osakkeenomistajien nimitystoimikunnissa selittyy osin sillä, että pörssiyhtiöiden suurimmat henkilöomistajat ovat tyypillisesti miehiä. Institutionaaliset sijoittajat puolestaan nimeävät erityisesti suurimpien pörssiyhtiöiden  nimitystoimikuntiin edustajakseen toimitusjohtajansa, joka on usein mies.

”On kuitenkin silmiinpistävää, että naisten osuus hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevassa toimielimessä on alhainen riippumatta siitä, valmistellaanko nimitysehdotus hallituksen nimitysvaliokunnassa vai osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa”, Kajala sanoo.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta  pitkään ja menestyksekkäästi  itsesääntelyn keinoin.  Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa.  Mentorointiohjelmaan on osallistunut jo yli 200 naisjohtajaa.  Ohjelman järjestyksessään seitsemäs vuosikurssi käynnistyy lokakuussa 2021.

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus on luettavissa alta.

hallitustyö, Naisjohtajakatsaus