Maan tärkeimmät liikennehankkeet listattu – Etelä-Pohjanmaalta kaksi hanketta

Kauppakamarit ovat listanneet Suomen tärkeimmät liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteet. Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin.

Vt 19Etelä-Pohjanmaan kauppakamari on yhdessä jäsenyritystensä ja Keskuskauppakamarin kanssa listannut hankkeita, joilla yritysten kilpailukykyä parannetaan liikenneyhteyksien osalta. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeimmiksi hankkeiksi nousivat Vt 3:n ja Vt 19:n risteys Jalasjärvellä ja Vt 19 Lapua-Seinäjoki -väli.

”Jalasjärvellä Vt 3:n ja Vt 19:n risteys on nykyisin T-risteys, jossa Seinäjoen suunnalta Vt 19:ää pitkin Vt 3 kääntyville on kärkikolmio, joka onneksi korvasi aikaisemman Stop-merkin. Selvityksen mukaan pelkästään tällä yhden liikennemerkin muutoksella saatiin kustannussäästöjä ja parannettiin sujuvuutta risteyksessä”, kommentoi Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen.

”Risteykseen on kertaalleen suunniteltu niin massiivista eritasoliittymää kuin realistisempaa kiertoliittymääkin, ja uusimpana ajatuksen ns. trumpettiliittymää. Trumpettiliittymän suunnitelman mukaisesti Seinäjoen suunnasta (Vt 19) risteykseen tuleva, etelän suuntaan jatkava liikenne ohjataan oikealle erkanemiskaistaa, joka alittaa Vt 3:n ja liittyy siihen riittävän pitkän kiihdytyskaistan kautta. Näin nykyinen kärkikolmio ohitetaan ja vältytään erityisesti raskaan liikenteen turhilta hidastuksilta ja pysähdyksiltä”, Kinnunen jatkaa.

Toisena keskeisenä tieliikenteen kehittämiskohteena Etelä-Pohjanmaalla on Vt 19 Lapua Seinäjoki -välillä. Nykyisellään tie on erittäin tukkoinen ja nopeusrajoitus on ympäri vuoden 80 km/h. Tiellä on runsaasti raskasta liikennettä, työmatkaliikennettä ja erityisesti keväisin ja syksyisin maatalouskalustoa. Kinnusen mukaan minimivaatimus tielle olisi riittävän pitkien, keskikaiteellisten ohituskaistojen toteuttaminen riittävän moneen kohtaan.

Pidemmän aikavälin tavoitteena koko välin muuttaminen nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi ja hitaamman liikenteen ohjaaminen rinnakkaisteille, joita löytyy kaksin kappalein jo nyt. Tieosuuden liikennemäärät ovat aamu- ja iltapäiväruuhkassa luokkaa 15 – 16 000 ajoneuvoa/tunnissa eli periaatteessa enemmän kuin esim. Vaasan moottoritiellä.

“Kauppakamarien esittämillä toimilla voidaan poistaa kuljetusten pullonkauloja ja parantaa väylien kapasiteettia, sujuvuutta sekä liikenneverkon toimivuutta”, arvioi Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

Hallitus päätti helmikuun alussa ylimääräisen 600 miljoonan euron panostuksesta liikenteen korjausvelkaan. Korjaukset kohdistuvat huonokuntoisten tieosuuksien peruskorjauksiin, ja toimenpiteillä on tarkoitus katkaista tieverkoston rapautuminen. Hallitus päätti tämän lisäksi 364 miljoonan lisäpanostuksesta liikenneväylien korjauksiin ja pienimuotoisiin investointeihin, kuten risteysjärjestelyihin.

“Kauppakamarien priorisoitua listausta voidaan hyödyntää, kun hallitus listaa pidemmän aikavälin investointiohjelman väylähankkeet. Tällä varmistetaan, että rajalliset resurssit käytetään elinkeinoelämän kilpailukykyä lisääviin investointeihin”, sanoo Saario.

Lisätietoja:
Pertti Kinnunen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja, pertti.kinnunen@kauppakamari.fi, p. 040 534 0975

Kaisa Saario, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija, kaisa.saario@chamber.fi, p. 040 5613 597

Etelä-Pohjanmaa, kauppakamari, korjausvelka, liikenne, Vt19, Vt3