Kiinteistöarvioijien (AKA) määrä kasvoi 17 arvioijalla – koronatilanne ei vähentänyt kiinnostusta kokeeseen

Suomalaisella kiinteistöalalla kaikkein vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) määrä kasvoi 17 arvioijalla Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan järjestämässä kokeessa. AKA-arvioijien asiantuntemusta kiinteistöjen arvonmäärityksessä käytetään etenkin vaativissa kohteissa, haasteellisessa markkinatilanteessa tai erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa.

Raisa Harju kuvattuna maanantaina 30. lokakuuta 2017.

Kokeeseen osallistuvilta edellytetään arviointitehtäviin soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuta hyväksyttäväksi katsottavaa koulutusta. Lisäksi henkilöllä tulee olla vähintään kolmesta viiteen vuoteen työkokemusta arviointialalta. Näin pyritään varmistamaan alan korkea osaaminen ja laatu.

“On erittäin hienoa, että kokeeseen haki tänä vuonna kokelaita ympäri Suomen. Maantieteellinen kattavuus on tärkeää tämänkaltaisissa asiantuntijapalveluissa”, toteaa kiinteistönarviointilautakunnan sihteeri, Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Pätevyyksiä myönnettiin tänä vuonna niin asuntoauktorisoinnissa kuin yleisauktorisoinnissakin. Yleisauktorisointi kattaa asunto-, maa- ja metsätalous- sekä toimitilakohteet ja näiden lisäksi myös erityiset arviointikohteet. Näitä ovat esimerkiksi huoltoasemat, laskettelukeskukset ja kylpylät, hotellit sekä julkiset rakennukset, kuten kirkot, koulut ja sairaalat.

Hyväksytyistä 13 läpäisi yleisauktorisoinnin/KHK-kokeen ja 4 henkilöä asuntoauktorisoinnin kokeen. Kokeeseen osallistui yhteensä 39 henkilöä.

Eräs kokeen läpäisseistä on härmäläinen Veikko Kustula, LKV vaisto Oy:n toimitusjohtaja. Vaikka Kustula on toiminut kiinteistövälityksen parissa jo pitkään, kokee hän silti saaneensa tutkinnon suorittamisesta lisäarvoa työssään.

Pätevistä arvioijista on pulaa. Suoritettavien arviointien määrä tulee nähdäkseni tulevaisuudessa kasvamaan mm. kiristyvän rahoituksen myötä vakuuksiin tullaan kiinnittämään entistä tarkempaa huomiota”, Kustula kertoo.

Maakunnasta kokeen suoritti hyväksyttävästi myös Oma Säästöpankin luottojohtaja Marika Peltoniemi.

”Perinteisesti auktorisoidun kiinteistöarvioijan ajatellaan työskentelevän kiinteistövälitysliikkeessä. Kiinteistövälitysliikkeiden ohella syvää ymmärrystä kiinteistöjen ja asuntojen arvioinnista tarvitaan mm. Maanmittauslaitoksessa, kiinteistöön liittyvissä varainhoito- ja neuvonanto-organisaatioissa ja pankeissa”, Peltoniemi sanoo.

”Pankkitoiminta on nykypäivänä erittäin säänneltyä. Pankissa monet lainaamisen tapaukset sivuavat jollain tavalla asumista tai kiinteistöjä, joko lainoituksen kohteena taikka lainan vakuutena. Koemme, että parhaat mahdolliset ratkaisut, niin pankille kuin asiakkaallekin löydetään, kun pystymme tarjoamaan syvempää tietotaitoa asiakkaalle. Oma Sp:ssä henkilöstön osaamiseen on haluttu panostaa ja valtakunnallisena pankkina niin asiantuntijoille kuin konttorinjohtajille on tarjottu mahdollisuus suorittaa tutkintoja kuten esimerkiksi LKV tai AKA”, Peltoniemi jatkaa.   

”Rahoitustoiminta itsessään on merkittävissä määrin riskienhallintaa. Vastuullinen luotonanto perustuu riittävään maksukykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen. Valitettavasti kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua ja toisinaan asiakkaan maksukyky ei syystä taikka toisesta riitä. Luotonmyöntötilanteessa tällaisiin riskeihin pyritään varautuman vakuuksilla, jotka useimmiten ovat asunto-osakkeita taikka kiinteistöjä. Riskienhallinnallisesta näkökulmasta vakuuksien käyvän arvon määrittely onkin erittäin tärkeää. Tutkinnot eivät itsessään tietenkään ole erehtymättömyyden tae. AKA-auktorisoiduilta kiinteistöarvioijilta vaaditaan kuitenkin tiettyä ammattitaitotasoa. Näin ollen tietyn rajan ylittävät arviot tehdään AKA-auktorisoidun arvioitsijan toimesta. Itse arviointityön ja muiden antamien arviolausuntojen tarkastelun/hyväksynnän lisäksi koen voivani omalta osaltani kehittää pankin arviointiprosessia.” 

Auktorisoitujen arvioijien asiantuntemusta arvostetaan

Harjun mukaan koronatilanne ei ainakaan vähennä tarvetta auktorisoitujen arvioijien osaamiselle. Lisäksi myös vakuusarvioinnin vaatimukset arvioijan riippumattomuudelle ja asiantuntemukselle ovat jatkuvasti nousseet.

Kokeessa testataan kokelaiden osaamista muun muassa hyvän kiinteistöarviointitavan ja kansainvälisen arviointistandardin soveltamisesta käytännön arviointitehtäviin. Kokelaiden tulee hallita eri tilanteisiin soveltuvat arviointimenetelmät, osata analysoida kiinteistömarkkinoihin ja kohteen arvoon vaikuttavia tekijöitä sekä osata myös arviolausunnon muotovaatimukset. Lisäksi kokelaiden tulee hallita kiinteistöihin liittyvää juridiikkaa.

Suomessa toimii noin 250 AKA:a, jotka arvioivat vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat arvioivat useita tuhansia kiinteistöjä vuosittain, kesämökeistä liikekeskuksiin. Toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta. AKA-arvioijien osaamista käytetään usein erityistä puolueettomuutta ja asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa.

Katso täältä kaikki tutkinnon suorittaneet: https://kauppakamari.fi/palvelut/tutkinnotjakokeet/aka-ja-khk/uudet-aka-kiinteistoarvioijat/

Lisätietoja:

Raisa Harju, lakimies, Keskuskauppakamari

 

AKA, Keskuskauppakamari