Kauppakamareiden kysely: Puolet yrityksistä toivoo koulutusseteleitä työikäisille 

Jopa puolet kauppakamareiden kyselyyn vastanneista toivoo, että valtio tarjoaisi jokaiselle työikäiselle vuosittaisen koulutussetelin, jolla mahdollistetaan jatkuvan oppimisen palveluiden hankkiminen yritysten ja yksilöiden tarpeen mukaan. Malliin suhtautui epäilevästi alle kolmasosa. Tieto käy ilmi kauppakamareiden kyselystä, johon vastasi yli 1300 yritysten edustajaa ympäri Suomen.  

 

Kyselystä kävi ilmi, että yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että yritykset käyttävät jo nyt riittävästi resursseja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vain noin 20 prosenttia vastanneista olisi valmis kattamaan nykyistä suuremman osan kustannuksista. 

 

”Jatkuvaan oppimiseen liittyvässä keskustelussa unohdetaan liian usein se tosiasia, että yritykset panostavat jo nyt valtavasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Tämä pitää muistaa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitettäessä ei saa laittaa yrityksiä kohtuuttomaan maksajan rooliin”, Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen sanoo. 

 

”Ilman jatkuvaa osaamisen kehittämistä läpi työuran ei käytännössä kukaan enää pärjää. On vaarana, että ihmisiä tipahtaa pois työelämästä ja yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Tarvitaankin tukea ja kannusteita jatkuvaan oppimiseen”, Valtonen jatkaa.  

 

Keskuskauppakamari on esittänyt Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla –julkaisussaan koulutusseteleiden käyttöönottamista. Koulutusseteli olisi valtion kustantama ja jokaisella työikäisellä olisi siihen oikeus vuosittain. Koulutussetelillä luotaisiin oppilaitoksille ja opetuksen tarjoajille koulutusmarkkinat, jotka ragoisivat reaaliaikaisesti työvoiman osaamistarpeiden muutoksiin. Setelin avulla voidaan kustantaa vain jatkuvaan oppimiseen liittyviä kustannuksia. Ensivaiheessa on tehtävä kattava selvitys koulutusseteleiden käyttöönotosta. 

 

”Kilpailukykyä voidaan parantaa panostamalla osaamiseen. Jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa vastuu jakautuu ihmiselle itselleen, työantajille ja valtiolle. Ihmisen on oltava motivoinut jatkuvasti oppimaan uutta ja käyttämään myös omia resurssejaan siihen. Niin rahallisia kuin ajallisiakin. Valtion tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea tarjonnan syntymistä”, Valtonen sanoo.  

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan yritykset käyttävät 1,5 miljardia euroa henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuosittain. Sitran arvio samasta panostuksesta on noin 1,1 miljardia euroa. Kaikista vastaavista arvioista jää osa yritysten tekemistä panostuksista pimentoon, joten todellinen summa on vielä arvioita suurempi. 

 

”Osaava työvoima on Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kivijalka. Se on myös yksi ainoista kilpailukyvyn tekijöistä, johon voimme itse vaikuttaa kansallisilla päätöksillä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa sekä yritysten että yksilöiden pärjäämisen kannalta”, Valtonen päättää. 

 

 

Kauppakamareiden kyselyssä tarkasteltiin yritysten ja organisaatioiden osaavan työvoiman tarvetta ja osaajapulaa sekä henkilöstön jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Kyselyyn vastasi laaja joukko, yli 1300 työantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea. 

 

Liite: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/02/kauppakamareiden-osaamiskysely.pdf