Finanssilounas: Uudistuksia on pakko tehdä

14.03.2024
Finanssilounas Seinäjoki Areenalla

Finanssilounas: Uudistuksia on pakko tehdä

Eilen Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja Oma Säästöpankki järjestivät yhteistyössä Finanssilounaan Seinäjoki Areenalla. Tapahtuman puhujina olivat Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist, Oma Säästöpankin asiakkuuspäällikkö Ossi Viljanen sekä EVA:n johtaja Emilia Kullas.

Jukka Appelqvist aloitti keskustelun tarkastelemalla talousvuoden 2024 uhkia ja mahdollisuuksia, korostaen Euroopan talouden odotettua parempaa suoritusta, inflaation laantumisen positiivista vaikutusta osakemarkkinoihin, ja yritysten näkymien pysymistä vakaina, vaikka heikkoina. Hän korosti, että vuosi 2023 oli sijoittajille suotuisa, paitsi Suomessa, ja mainitsi ”Magnificent 7”:n eli seitsemän suuren amerikkalaisen teknojätin pörssisaavutukset.

Appelqvist toi esille taantuman merkit, kuten BKT:n laskun Q3 ja Q4 2023 aikana, ja käsitteli erityisesti teollisuuden ja rakentamisen haasteita, kuten rakentamisen jatkuvaa synkkyyttä, korkeita korkoja ja hintasokkeja, sekä teollisuustuotannon laskevaa trendiä. Kotitalouksien ja työllisyyden osalta hän mainitsi kuluttajaluottamuksen kehnon tilan, mutta uskoa talouden paranemiseen oli silti.

Inflaation ja rahapolitiikan osalta korot ja kotimaisen inflaation hidastuminen olivat keskiössä, palkkojen ja palveluiden kustannukset huolestuttivat edelleen. Hän tarkasteli Euroopan taloustilannetta, joka oli vaisu, mutta parempi kuin odotettu. EKP:n korkopolitiikkaa Appelqvist pitää verrattain tiukkana Suomen osalta, sillä Suomi on tunnetusti hyvin korkoherkkä maa ja inflaatio on Suomessa kuitenkin pysynyt melko hyvin kurissa. Markkinakorkojen lasku on alkanut jo hitaasti maaliskuun alussa.

Ossi Viljanen esitteli Oma Säästöpankin kasvutarinan paikallisesta säästöpankista Pohjoismaiden nopeimmin kasvavaksi pankiksi, kertoen fuusioiden, yrityskauppojen, ja laajentumisen merkityksestä pankin kasvussa. Viljanen kertoi yrityskauppojen merkityksestä kasvun välineenä, tapana aloittaa yrittäjyys sekä hän kuvaili yrityskauppojen nykytilan ja tulevaisuuden näkymät Suomessa, omistajanvaihdosten vaikutukseen yhteiskunnassa, ja yrityskaupan prosessin vaiheisiin rahoittajan näkökulmasta.

Yrityskauppoja tulisi tehdä vuosittain nykyistä paljon enemmän. Yrittäjiä ikääntyy merkittävä määrä yhtä aikaa ja on arvioitu, että kymmenen vuoden sisään tulisi noin 50 000 yritykselle löytää jatkaja. Kyse on myös merkittävästä määrästä työpaikkoja, joiden jatkuvuus on vaakalaudalla.

Viljanen piti tärkeänä ottaa rahoittaja hyvissä ajoin mukaan prosessiin yrityskauppoja suunniteltaessa. Hän käsitteli myös yleisiä kompastuskiviä yrityskaupoissa ja esitti erot osakekaupan ja liiketoimintakaupan välillä.

Emilia Kullas tarkasteli Suomea investointiympäristönä, tuoden esiin Suomen vahvuuksia, kuten vakaa luottamusyhteiskunta ja politiikan roolin. Hän korosti tarvetta suunnata katseet tulevaisuuteen ja tehdä rohkeita päätöksiä investointien houkuttelemiseksi, esimerkiksi alentamalla yhteisöveroa ja parantamalla investointien verokannustimia. Tällä hetkellä Eurooppa ei pärjää kilpailussa Yhdysvaltoja vastaan, jossa valtio pumppaa merkittävän summan rahaan. Kullas nosti esiin suomalaisten suhtautumisen työhön ja koulutukseen, verotuksen merkityksen kansainvälisten sijoitusten houkuttelemisessa, ja väestön ikääntymisen haasteet.

Iltapäivän puheenvuorojen perusteella oli mahdollista muodostaa kattava kuva Suomen talouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. On selvää, että taloudelliset haasteet ja mahdollisuudet ovat monitahoisia, ja niiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä eri sektoreiden ja toimijoiden välillä.